Andy McCoy: En pärjäisi ilman Angelaa

Kello on muutamia minuutteja vaille kuusi torstai-iltana ja Helsingin Kaapelitehtaan Valssaamo-salissa vallitsee yleinen hässäkkä.

Alkamassa ovat rokkari-taiteilija Andy McCoyn Extravaganza-taidennäyttelyn VIP-avajaiset, ja siinä missä taiteilija itse istuu rauhallisena aulan sohvalla, ryntäilee hänen Angela-vaimonsa ympäriinsä ja säätää vielä viime hetken asioita kuntoon.

– En mä pärjäisi ilman tuota vaimoani. En saisi mitään aikaan. En käytä tietokonetta, hän hoitaa kaiken ja huolehtii kontakteista. Olen tosi huono pitämään yhteyttä frendeihin. Jos olen menossa vaikka Los Angelesiin, niin soitan vasta paikan päältä frendeille, että nyt olen mestoilla, Andy selittää.

Kesken haastattelun Angela häärää paikalle ja esittelee huiviinsa kiinnittämäänsä kamee-rintaneulaa.

– Eikö ole ihana, sain tämän äsken Andylta lahjaksi. En ollut kyllä odottanut mitään lahjaa, Angela esittelee onnellisena.

– Se on antiikkikoru 1800-luvulta, siinä on päivämäärät kaiverrettu. Ostin sen Angelalle kiitokseksi näyttelyn järjestämisestä – ja kaikesta muustakin, Andy hymyilee.

"En ole helppo tapaus"

Andyn elämässä maalaaminen ja musiikki kulkevat käsi kädessä. Hän näkeekin, että molempien taiteenalojen luomisprosesseissa on paljon samaa. Hän saattaa saada ensin hyvän idean, ja päättää vasta sen jälkeen, mitä lähtee siitä työstänään.

– Välillä siitä ideasta tulee taulu, välillä taas biisi, Andy selittää.

Weekend Extravaganza -näyttelyn värikkäiden ja moniulotteisten taulujen aiheet kumpuavat tämän omasta elämästä – sekä menneestä että nykyisestä. Yksi taulu kuvaa Andyn ja Angelan suhteen alkuvuosia ja moniin hän on ikuistanut tavalla tai toisella rock-maailman ikoneja.

– Taulut ovat vähän niinkuin biisejä, kaikilla on eri inspiraatio ja tarina. Juttuja, joita ole nähnyt, juttuja joita olen kokenut, Andy kuvailee.

Hän kertookin, että inspiraatio voi tulla milloin vain ja missä vain – ja silloin aikaa maalaamiselle on vain löydyttävä.

– Mulla ei ole minkäänlaisia luovia kausia, vaan inspiraatio tulee kuin tulee. Siksi en ole mikään helppo tapaus. Jotkut päivät en tee yhtään mitään, olen ihan flegmaattisena. Jotkut päivät taas maalaan ja skulaan koko ajan jotain. Teen aika pitkälle ihan mitä itse haluan, Andy kertoo.

– Sitten kun inspis tulee, maalaan helposti 15 tuntia putkeen. Suurimpaan osaan näytillä olevista tauluista on mennyt vähintään kaksi viikkoa täyttä päivää työtä.