Hirvet, hevoset, ampiaiset ja koirat. Nämä eläimet tappavat eniten suomalaisia. Ihmisen parhaan ystävän hyökkäyksiin on viimeisen 16 vuoden aikana kuollut 19 henkilöä, ampiaisten neljä henkeä enemmän.
Eläinten puremien ja hyökkäysten aiheuttamia kuolemia tarkastellessa selviää, että ampiaiset ovat 16 vuoden aikana tappaneet yhteensä 23 ihmistä. Koiran hyökkäykseen on kuollut taas 19 henkeä. Vaarallisuusarvio perustuu Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoihin vuosilta 1998–2014.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Koirien aiheuttamat kuolemat vähentyneet
Valtaosa kuolemantapauksista on lemmikkien tai kotieläinten aiheuttamia, vaikka esimerkiksi koirien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat keskimäärin vähentyneet.
– Koirien vaaralliset puremat ovat harvinaisia, ja vielä harvinaisempaa on sen johtaminen kuolemaan, kertoo luvut selvittänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.
Erityisen vaarallista on, jos koira onnistuu puremaan kaulavaltimoon tai kasvoihin vahingoittaen hermoja.
Useita kuolemantapauksia ovat aiheuttaneet myös suuremmat kotieläimet, kuten hevoset ja naudat. Näissä tapuksissa on kuitenkin lähes aina kyse onnettomuuksista, ei hyökkäyksistä.
Hevosella ratsastaessa tai sen vetämässä ajoneuvossa on kuollut 32 henkilöä, minkä lisäksi kahdeksan on kuollut sen toiminnan vuoksi muuten, esimerkiksi eläintä hoitaessa.
Hirvikolareissa on kuollut vuosina 1998–2014 yhteensä 97 ihmistä.
Kissakin voi tappaa
Tilastojen valossa nisäkkäiden aiheuttamissa kuolemissa uhreina ovat yleensä vanhemmat vanhemmat ihmiset, alaikäisiä uhreja on tarkastellulla ajanjaksolla vain kaksi, joista toinen oli alle viisivuotias.
– Kissa saattaa esimerkiksi mennä vauvan koppaan tukehduttaen tai raapien lasta. Purema tai raapaisu voi valtimoon tai kurkkuun voi olla kohtalokas myös vanhukselle, minkä lisäksi eläimen aiheuttama infektio voi johtaa kuolemaan, Gissler kertoo.
Villieläinten pelko liioiteltua
Kuolemansyytilastot eivät yllättäneet Gissleriä.
– Luvut olivat aika tavalla samanlaisia kuin kuvittelinkin, villieläinten hyökkäykset ovat harvinaisia. Esimerkiksi karhun aiheuttama kuolema oli ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen, hän toteaa.
Hänen mukaansa ihmisten pelko kohdistuukin usein eläimiin, joissa riski onnettomuuteen on suhteellisen pieni.
– Esimerkiksi käärmeistä on vain yksi kuolemantapaus, mihin verrattuna hysteria on hieman liioiteltua. Kyytä ei ole rauhoitettu juuri sen aiheuttaman pelon vuoksi, vaikka tilastot osoittavat, että vakavia tapauksia on hyvin vähän, hän toteaa.
Muista Länsi-Euroopan maista poiketen kyytä ei ole rauhoitettu Suomessa.
Gissler huomauttaa myös, että eläinten levittämät taudit tappavat jonkin verran. Esimerkiksi jänisruttoon on kuollut tarkasteluaikana yksi henkilö ja punkkikuolemia on yhteensä yhdeksän.