Suomessa on tehty monilla tasoilla hyvää työtä naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi, mutta rahanpuute aiheuttaa ongelmia, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Niina Laajapuro.
– Hallitus on luvannut kaksi miljoonaa euroa vuodessa lisää turvakodeille. Se on tietenkin hyvä asia, mutta aivan liian vähän, Laajapuro sanoo.
Amnesty patistaa Suomea perustamaan lisää turvakoteja. Tällä hetkellä Suomessa on noin 120 turvakotipaikkaa, kun niitä tarvittaisiin 500-550.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 1200 ihmistä jäi viime vuonna vaille hakemaansa turvakotipaikkaa. Sosiaali- ja terveysministeriön ensi vuoden talousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja 40 uuden turvakotipaikan perustamiseen.
Amnesty haluaa muistuttaa hallitusta Suomen velvollisuuksista, jotka kasvoivat Suomen allekirjoitettua naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen. Sopimus edellyttää konkreettisia käytännön toimia, kuten enemmän turvakoteja, Laajapuro sanoo.
Akuutin kriisivaiheen turvakotipalveluiden rahoitusvastuu siirtyi kunnilta valtiolle viime vuoden alussa. Rahoitusvastuuta koskevan lain voimaantuloon liittyi siirtymäaika, joka Laajapuron mukaan on osaltaan vaikuttanut turvakotipaikkojen määrän vähentymiseen.
– Osa kunnista leikkasi rahoitusta, kun ne tiesivät, että valtio alkaa vastata kriisipalveluista. Sen takia turvakotipaikkoja on nyt aiempaa vähemmän.
Huomio asennekasvatukseen
Laajapuron mukaan Suomessa on menty eteenpäin lainsäädännössä. Yksi edistysaskel oli se, että pahoinpitely ei ole enää asianomistajarikos. Poliisi voi tutkia asian, vaikka uhri ei sitä haluaisi. Sama koskee myös lievää pahoinpitelyä lähisuhteessa. Tämä on johtanut siihen, että kirjattujen pahoinpitelytapausten ja törkeiden pahoinpitelytapausten määrä on noussut, Laajapuro sanoo.