Suomessa pohditaan jo kolmatta piikkiä, kun toisaalla ei ole saatu ensimmäistäkään. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn aktivistit osoittivat aiheesta mieltä Pfizerin Helsingin-toimiston edustalla.
Helsingissä Pfizerin konttorin edessä on noin kymmenen ihmistä keltaiset kyltit käsissään. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-osasto on aloittanut hetki sitten mielenilmauksen koronarokotteiden epätasaista jakelua vastaan.
– Haluamme muistuttaa siitä kylmästä totuudesta, ettei köyhissä maissa saada rokotteita. Vastuussa tästä ovat paitsi valtio myös lääkeyhtiöt, jotka tekevät tähtitieteellistä voittoa näillä rokotteilla, sanoo talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija Mariko Sato Amnestystä.
Amnestyn mukaan lääkeyhtiöt ovat epäonnistuneet ihmisoikeusvelvoitteidensa täyttämisessä.
Vuosi ensimmäisestä rokotteesta
Tasan vuosi sitten lääkeyhtiö Pfizer teki ilmoituksen ensimmäisestä koronarokotteesta.
Nyt vuotta myöhemmin Suomessa on käynnistetty monen muun Euroopan maan lailla jo kolmas koronarokotekierros, vaikka köyhemmissä maissa terveydenhuollon ammattilaisetkin ovat jääneet ilman ensimmäistäkään rokotetta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on, että 40 prosenttia matalan tulotason tai alemman keskitulotason maiden asukkaista saa rokotteen vuoden 2021 loppuun mennessä.
– Tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään, jos lääkeyhtiöt ja rikkaat valtiot eivät määrätietoisesti muuta suuntaansa, Sato sanoo.
"Historiallisen suuri ponnistus"
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan mukaan takana on silti historiallisen suuri ponnistus.