Suomessa pohditaan jo kolmatta piikkiä, kun toisaalla ei ole saatu ensimmäistäkään. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn aktivistit osoittivat aiheesta mieltä Pfizerin Helsingin-toimiston edustalla.
Helsingissä Pfizerin konttorin edessä on noin kymmenen ihmistä keltaiset kyltit käsissään. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-osasto on aloittanut hetki sitten mielenilmauksen koronarokotteiden epätasaista jakelua vastaan.
– Haluamme muistuttaa siitä kylmästä totuudesta, ettei köyhissä maissa saada rokotteita. Vastuussa tästä ovat paitsi valtio myös lääkeyhtiöt, jotka tekevät tähtitieteellistä voittoa näillä rokotteilla, sanoo talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija Mariko Sato Amnestystä.
Amnestyn mukaan lääkeyhtiöt ovat epäonnistuneet ihmisoikeusvelvoitteidensa täyttämisessä.
Vuosi ensimmäisestä rokotteesta
Tasan vuosi sitten lääkeyhtiö Pfizer teki ilmoituksen ensimmäisestä koronarokotteesta.
Nyt vuotta myöhemmin Suomessa on käynnistetty monen muun Euroopan maan lailla jo kolmas koronarokotekierros, vaikka köyhemmissä maissa terveydenhuollon ammattilaisetkin ovat jääneet ilman ensimmäistäkään rokotetta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on, että 40 prosenttia matalan tulotason tai alemman keskitulotason maiden asukkaista saa rokotteen vuoden 2021 loppuun mennessä.
– Tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään, jos lääkeyhtiöt ja rikkaat valtiot eivät määrätietoisesti muuta suuntaansa, Sato sanoo.
"Historiallisen suuri ponnistus"
Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan Sanna Lauslahden mukaan takana on silti historiallisen suuri ponnistus.
– En usko, että löydämme mistään historiasta näin valtavaa ponnistusta, Lauslahti sanoo.
– Kaikki lääkeyhtiöiden ihmiset ovat olleet tekemässä hartiavoimin töitä, jotta tuotantoa saadaan ja niin ylös, että globaali tarve pystytään täyttämään, Lauslahti jatkaa.
Yhtiöt ovat kuitenkin kieltäytyneet rokotteiden ja muiden koronatuotteiden väliaikaisesta patenttijoustosta pandemian ajaksi.
– Lääketeollisuus haluaa korostaa sitä, että jatkossa aiotaan viedä rokotteita köyhiin maihin, mutta se ei lohduta niitä hoitajia, jotka tänään hoitavat teho-osastolla koronapotilaita ilman, että he ovat saaneet ensimmäistäkään rokotetta, Sato sanoo vastaan.
Rokotetuotanto käynnistettiin vauhdilla
Lauslahden mukaan tämän vuoden loppuun mennessä maailmassa on tuotettu 12,5 miljardia annosta koronarokotetta. Ensi kesäkuun loppuun mennessä 24 miljardia annosta.
Lauslahti kertoo, että puolet Euroopan tuotannosta on mennyt rajojen ulkopuolelle muihin maihin. Hän korostaa myös solidaarista hinnoittelua.
– Köyhimpien maiden osalta on myös ne hinnat sellaisia, ettei välttämättä lähdetä edes sitä tuottoa hakemaan, hän sanoo.
Sato tyrmää väitteen jälleen täysin.
– Tiedämme, että joiltain osin köyhät maat ovat maksaneet rokotteista enemmän, eivätkä silti ole saaneet toimituksia perille, hän sanoo.