Amerikkalainen kohukirja paljasti Niinistön antaneen Trumpille neuvoja Putinin käsittelyyn – tutkija ei ole huolissaan vuodoista

Trumpin entisen tärkeän neuvonantajan John Boltonin paljastuskirja rusikoi Trumpin ulkopolitiikkaa ja tietämystä 2:01
Trumpin entisen turvallisuusneuvonantajan kirja rusikoi Trumpin ulkopolitiikkaa ja tietämystä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ei usko, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin entisen turvallisuusneuvonantaja John Boltonin kirjapaljastukset presidentti Sauli Niinistön ja Trumpin välisistä keskusteluista olisivat erityisen vahingollisia.

Pesun mukaan vuodot ovat linjassa sen kanssa, millaista kuvaa Suomi on halunnut luodakin itsestään kansainvälisessä politiikassa.

– Luulen, että Niinistön kommentit tukevat sitä kuvaa, mitä luomme itsestämme muutenkin: olemme pieni toimija, joka tulee toimeen isompien kanssa. Se on osa diplomaattista pääomaamme, mitä voimme kertoa Venäjästä muille. En näe tätä diplomaattisesti siis kinkkisenä.

Pesu ei myöskään usko, että kommentit saavat kansainvälisesti niin paljon huomiota kuin ne ovat Suomessa saaneet.

"Putinia tulee iskeä takaisin"

Boltonin paljon kohua herättänyt kirja julkaistaan virallisesti tiistaina, mutta tiedot Niinistön kommenteista perustuvat kirjasta kiertäneeseen kopioon.

Boltonin kirjan mukaan Niinistö halusi kertoa Trumpille kolme pointtia Venäjästä ja siitä, miten Putinia käsitellään. Niinistö muistutti Trumpia siitä, että Putin on taistelija ja että Trumpin pitäisi iskeä sen takia takaisin, jos hyökkäys tulisi.

Niinistö painotti Putinin kunnioittamisen tärkeyttä, sillä jos luottamuksen saavuttaa, Putin saattaa olla tahdikkaampi.Kirjan mukaan Niinistö lisäksi varoitti Trumpia kuin nyrkkeilyotteluun osallistuvaa, ettei Trump saisi antaa tuumaakaan periksi.

Bolton kertoo Niinistön sanoneen puheensa lopuksi, että kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.

Kirjan mukaan Trump oli kysynyt Niinistöltä, haluaako Suomi liittyä Natoon, ja Niinistö oli antanut monimutkaisen vastauksen. Boltonin mukaan Niinistö ei ollut sanonut kyllä tai ei, mutta oli jättänyt oven auki.

Aiemmin kirjassa on myös kerrottu, että Trump oli tiedustellut ennen tapaamista, kuuluuko Suomi Venäjään. STT on pyytänyt presidentin kanslian viestinnän kautta Niinistön haastattelua, jotta tämä voisi kommentoida Boltonin väitteitä. Presidentin kansliasta ei ole palattu asiaan.

"Yksi lisäulottuvuus aika kummallisen hallinnon historiassa"

Pesun mukaan vuodot vaikuttavat yleisesti valtionjohdon väliseen kanssakäyntiin, jossa luottamus on tärkeää.

– Luottamuspääoma eli se, että keskustelut pysyvät kahdenvälisinä ja ylimmän johdon välisinä, voi olla hyödyllistä tavoitteiden saavuttamisessa.

Pesu kuitenkin huomauttaa, että Trumpin hallinto on ollut vuotojen suhteen täysin oma tapauksensa. Siksi hän ei usko, että Boltonin vuodoista on laajempia riskejä diplomatialle.

Aiempien presidenttien kausilla vastaavat vuodot olisivat voineet herättää jopa suurempaakin kohua.

– Onhan tämä ennenkuulumatonta, mutta ei enää tässä vaiheessa, kun tätä on jatkunut jo yli kolme vuotta. Enemmänkin tämä on yksi lisäulottuvuus muutenkin aika kummallisen hallinnon historiassa. 

Tämän vuoksi Pesu arvioi, että muiden valtioiden johdot ovat ottaneet jo huomioon toiminnassa, että Trumpin kanssa puhuttaessa asiat voivat vuotaa ulos aina jotain kautta.

– Trumpin kaudella on ollut riski, että jokin yksittäinen maa voi joutua Yhdysvaltain poliittisen härdellin kohteeksi. Ukraina on yksi ääriesimerkki tästä. Suomenkin valtionjohto on varmasti tietoinen näistä riskeistä, ja tässä on käytetty pelisilmää, hän lisää.

Boltonin vuodoissa Pesu näkee poikkeuksellisena ennen kaikkea sen, että tämä on kertonut asiat omilla nimillään ja paljastukset ovat saaneet niin laajaa huomiota.

"Massiivinen vahingontorjuntaharjoitus"

Bolton kertoo kirjassaan muitakin yksityiskohtia Putinin ja Trumpin Helsingissä järjestetystä tapaamisesta. Bolton kertoo, että Putinin Moskovasta lähtevä kone oli myöhässä, ja Putin antoi tapojensa mukaan vieraidensa odottaa.

– Toivoin, että Trump ärsyyntyisi tästä tarpeeksi ja olisi tiukempi Putinia kohtaan kuin muutoin, Bolton kirjoittaa.

Hänen mukaansa he harkitsivat koko tapaamisen peruuttamista, jos Putin olisi tarpeeksi myöhässä.

– Me päätimme, että joka tapauksessa Putin saisi odottaa meitä hetken aikaa Presidentin linnassa, kun Putin oli saapunut, Bolton kirjoittaa. Boltonin mukaan Trump ja Putin keskustelivat eniten Syyriasta ja etenkin humanitaarisesta avusta ja jälleenrakentamisesta.

Trumpin mukaan Putin puhui suurimman osan ajasta, ja hän itse kuunteli. Myös paikalla ollut tulkki vahvisti, että Putin oli puhunut 90 prosenttia ajasta.Trump oli lisäksi pyytänyt, ettei tulkki tekisi muistiinpanoja.

Näin tulkki pystyi kertomaan keskusteluiden sisällöstä ainoastaan muistinsa varassa. Trump ja Putin keskustelivat myös Iranin ydinsopimuksesta ja Kiinan kaupasta. Putin oli lisäksi ilmoittanut, että hän haluaisi Yhdysvaltojen tekevän enemmän kauppaa Venäjällä.

– Avainasia oli, ettei sopimuksia, sitoumuksia eikä oleellisia muutoksia ulkomaan politiikkaan tullut. Olin iloinen. Olin huojentunut.

Boltonin mukaan häntä ei huolestuttanut, että mitään läpimurtoja ei tullut, sillä hän oli jo pitkään nähnyt tapaamisen massiivisena vahingontorjuntaharjoituksena.

Lue myös:

    Uusimmat