Nokian arkistoista löytyi konsepteja, jotka olisivat voineet muuttaa kaiken. Aalto-yliopiston tutkimushanke valottaa suomalaisjätin tuntematonta historiaa.
MTV Uutiset kertoi hiljattain Nokian tuoreesta digiarkistosta. Taustalta paljastui kuitenkin tarina, joka kertoo, miten lähellä suomalaisen yrityshistorian pyyhkiytyminen oli.
Oli vuosi 2016. Muutamaa vuotta aiemmin yhdysvaltalainen Microsoft oli ostanut Nokian matkapuhelinliiketoiminnan.
Aalto-yliopiston muotoilun professori ja tutkija Anna Valtonen tiesi, että muutaman kilometrin päässä yliopistokampukselta Nokian silloisessa pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä oli jättimäinen paperiarkisto.
Hän oli nimittäin ollut perustamassa arkistointitoimintaa työskennellessään aikanaan Nokian muotoilun osastolla samaisessa rakennuksessa.
– Olin soitellut työsuhteen päättymisenkin jälkeen muutaman kerran, että mitäköhän arkistolle käy, Valtonen muistelee MTV Uutisille.
Pelastusoperaatio vuorokaudessa
Eräänä päivänä Valtosen puhelin soi. Soittaja sanoi, että Microsoft ei enää tarvinnut arkistoa.
Valtosella oli vuorokausi aikaa pelastaa yli 20 000 kohdetta, jos hän halusi ne säästää.
Onneksi Valtonen oli hoitanut arkistoja jo aiemmin, koska edessä oli aikamoinen prosessi ja kiirettä piti.
– Sanotaan kauniisti, että se oli sekaisin. Piti tehdä vähän muutakin kuin vuokrata pakettiauto. Aloimme miettiä, miten siitä saisi jotain, mikä olisi ihmisille iloksi ja hyödyksi.
Iso kasa laatikoita saatiin siirrettyä Aalto-yliopiston varastoon Otaniemeen, ja siitä alkoi tutkimusprojekti, josta tuli julkista vasta hiljattain.
Katso koko tarina ja kiinnostavimmat konseptit videolta artikkelin alusta.
"Ei yksittäistä tarinaa"
Nyt arkistoidun 20 000 kohteen kokoelmasta on tehty kuratoitu ja vapaasti selattava digimaailma, joka käsittää noin 700 kohdetta.
Arkisto paljastaa muun muassa, että Nokia kehitteli älykelloja ja kosketusnäyttöjä jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.
Virtuaalilaseja taas suunniteltiin Nokialla jo vuonna 2005. Fun Camera -konsepti vuodelta 2003 oli erillinen kamera, joka olisi ollut yhteydessä kamerattomaan puhelimeen.
Valtonen sanoo, että kyseessä on hyvin ainutlaatuinen kokoelma.
– En tiedä toisesta vastaavasta. Mihin sitä vertaisi? Se avaa työtä Nokian sisältä monelta eri kantilta. Ei ole mitään yksittäistä tarinaa, mitä yritys haluaisi kertoa.
Digiarkiston materiaali kattaa ajanjakson 90-luvun puolivälistä vuoteen 2017.