Uusien hyvinvointialueiden erot ovat suuria sekä aluetaloudellisesti että väestöllisesti, käy ilmi aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n analyysista.
MDI ennustaa erojen vielä kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Selvityksessä vertailtiin alueiden elinvoimaa, kantokykyä, sairastavuutta ja tulevaa väestönkehitystä.
– Alueet eivät ole lähtötilanteessa samalla viivalla, tiivistää MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Hallituksen suunnittelemassa sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi Helsingin kaupunki järjestää palvelunsa itse. Aiemmin alueita kutsuttiin nimellä sote-maakunta, mutta nimi vaihdetaan siirtymäajaksi, jotta alueet eivät sekoitu hallinnollisiin maakuntiin.
MDI:n selvityksen mukaan alueet jakaantuvat neljään ryppääseen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat kaikki Uudenmaan viisi aluetta. Toisessa ryhmässä ovat Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pirkanmaa.
Kolmannessa ryhmässä on seitsemän aluetta Etelä- ja Rannikko-Suomesta ja neljännessä ryhmässä seitsemän aluetta pääosin Itä- ja Pohjois-Suomesta.
Alueista selvä ykkönen oli 0–100 pisteen välille sijoittuvalla indeksillä Helsinki 82 pisteellään.
Alle 50 pisteen jäivät Kainuu (40), Etelä-Savo (43), Pohjois-Savo (46), Lappi (47), Pohjois-Karjala, Kymenlaakso (48) ja Etelä-Pohjanmaa (49).
Aluejakoa vaikea muuttaa jälkikäteen
Aron mukaan sote-uudistuksessa on keskitytty liikaa menneeseen tilanteeseen ja nykyhetkeen. Samalla suunniteltujen alueiden tuleva väestöllinen ja aluetaloudellinen kehitys on jäänyt julkisen keskustelun ulkopuolelle.