Suomen luontoon kuulumattomat vieraslajit, kuten jättiputki, jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu ovat nyt kasvukautensa kynnyksellä. Nämä Suomen luontoon kuulumattomat kasvit ovat usein tehokkaita leviämään ja voivat uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.
Vieraslajin torjunta ja hävittäminen on syytä aloittaa tehokkaasti heti, kun kasvin taimi nousee maasta. Parhaita keinoja ovat niitto, peittäminen ja asianmukaisesti käytetyt kemialliset torjunta-aineet.
Luonnonsuojelulaki kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Vieraslajit leviävät usein tehokkaasti ja tukahduttavat alkuperäiset lajit. Ne ovat elinympäristöjen häviämisen jälkeen suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Suomen maaperällä elää arviolta jo noin 600 vieraslajia, joista suurin osa on kasveja. Vieraslajit ovat levinneet maahamme ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Niillä ei ole usein luontaisia kilpailijoita uusilla esiintymisalueillaan, joten ne pystyvät valtaamaan elinympäristöjä syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja. Jotkut vieraslajit kuten jättiputki ovat myös haitallisia ihmisen terveydelle
Jättiputkikin vielä tuhottavissa
Suomessa vieraslajien torjunta ja hävittäminen on eri arvioiden mukaan vielä mahdollista, jos toimiin ryhdytään heti ja tehokkaasti. Jättiputki on yksi uhkaavimmista vieraslajeista. Se valtaa tehokkaasti luontoa, aiheuttaa ihmiselle vaikeita, palovamman kaltaisia rakkuloita ja vähentää luonnon arvoa virkistyskäytössä.
Jättiputken leviäminen estyy parhaiten, kun sen tuhoaa jo taimena. Torjunta-ainetta kannattaa käyttää heti keväällä, kun taimet ovat 20–50 senttiä ja torjunta-aineen ruiskuttaminen suoraan lehdille onnistuu. Uusintakäsittely tehdään noin kuukauden kuluttua, jolloin estetään uusien taimien itäminen.
