Allergiat yhä yleisempiä

Suomalaisia vaivaa muita eurooppalaisia yleisemmin ruoka-allergiat. Ruoka-allergiat ovat viime vuosikymmenten kuluessa lisääntyneet selvästi. Arvioiden mukaan suomalaisista lapsista kymmenen prosenttia ja aikuisista 1-2 prosenttia on allergisia jollekin ruoka-aineelle. Jos lukuun lisätään vielä siitepölyallergiaan liittyvä ruokayliherkkyydet, ruoka-allergia vaivaa jopa kuutta prosenttia suomalaisista aikuisista.

Ihminen voi herkistyä mille tahansa ruoka-aineelle. Pikkulapsilla allergiaa aiheuttavat kuitenkin yleisimmin maito, viljat ja muna. Aikuiset herkistyvät tavallisimmin pähkinöille, manteleille, siemenille, tuoreille hedelmille, sellerille, palsternakalle ja persiljalle sekä mausteille. Mausteista yleisimmin oireita aiheuttavat pippurit, vanilja, kaneli ja maustesekoitukset kuten curry ja sinappi.

Useat ruoka-aineet aiheuttavat oireita vain raakana, mutta sopivat yleensä kypsennettyinä, pakastettuina, säilykkeenä, kuivattuina tai pastöroituina mehuina. Tällaisia ovat hedelmistä esimerkiksi omena, päärynä, kirsikka, kiivi ja luumu ja kasviksista muun muassa peruna, porkkana, paprika, lanttu, nauris, punajuuri, tomaatti ja herneet. Paljon parjatut lisäaineet sen sijaan ovat vain harvoin allergian syynä. Lisäaineallergiaa potee vain noin puoli prosenttia väestöstä.

Ruoka-allergia voi ilmetä monin eri tavoin. Lievimmillään se aiheuttaa pientä kutinaa huulissa ja suussa, pahimmillaan anafylaktisen shokin, joka voi olla hengenvaarallinen. Allergian hoitokeino on oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen.

Joka kolmas pikkulapsi saa oireita ruuasta

Arviolta joka kolmannella 1-3-vuotiailla pikkulapsella esiintyy yliherkkyyttä. Kouluiässä yliherkkyyksistä on jäljellä noin viidesosa ja aikuisilla enää noin kymmenes siitä mitä pikkulapsilla. Voimakkaimpia reaktioita aiheuttavat kala ja kananmunat, mutta myös mansikka, tomaatti, herne, suklaa, kaakao, kiivi ja sitrushedelmät ovat usein oireiden takana.

Allergiat hellittävät ajan kuluessa

Alle puolen vuoden ikäisellä lapsella suolen limakalvo ei ole vielä täysin kehittynyt, ja se läpäisee helposti elintarvikkeen sisältämiä valkuaisaineita. Tästä syystä ruoka-allergiat ajoittuvat voimakkaasti lapsuuteen. Ruoka-aineyliherkkyydet helpottuvat huomattavasti kolmen ikävuoden vaiheilla. Vaikeissa allergioissa ruokavaliota täydennetään vitamiini-, kivennäis- ja hivenainevalmisteilla. Ravitsemusterapeutin asiantuntemusta kannattaa käyttää hyväksi etenkin pikkulasten ruokavalion kohdalla, sillä joskus ruokavaliot ovat johtaneet aliravitsemukseen. Ruokavaliota on hyvä tarkistaa noin puolen vuoden välein, sillä allergia on voinut mennä ohi.

Pienet lapset reagoivat myös maidolle ja viljalle

Pienet lapset reagoivat usein myös peruselintarvikkeille kuten maidolle ja kotimaisille viljoille. Vilja- ja maitoallergioita on noin kolmella, neljällä prosentilla pikkulapsista. Maitoallergia sotketaan usein laktoosi-intoleranssiin, eikä keliakian ja vilja-allergian ruokavalioita osata erottaa toisistaan.

Keliaakikon gluteenittomat tuotteet eivät sovi vilja-allergikolle, jonka on vältettävä sitä nimenomaista viljaa tai sen sisältämää tärkkelystä, jolle on herkistynyt. Keliakian oireet aiheuttaa kotimaisen viljan gluteeni, eikä sen poisto riitä hoidoksi vilja-allergikolle. Maitoallergikon on puolestaan vältettävä maitoa kaikessa muodossaan, eikä laktoosittomista tuotteista ole heille apua.

Soija-allergiat yleistyneet

Lasten yliherkkyysoireet näkyvät usein iholla maitorupena ja taiveihottumana. Ihon kutinan ja kirvelyn lisäksi tavallisia oireita ovat myös pahoinvointi ja ripuli. Allergiat ovat aina yksilöllisiä, ja oireet voivat olla toisilla erittäin rajuja, jopa hengenvaarallisia. Anafylaktisessa shokissa verenpaine laskee ja keuhkoputket ahtautuvat. Esimerkiksi seesaminsiemenet, mango, ananas, soija, selleri ja pähkinät voivat aiheuttaa allergikolle hengenvaaran.

Allergiaa aiheuttavista elintarvikkeista erityisesti soijaa on hankala nykyisin välttää. Pienillä lapsilla soija-allergiat ovat selvästi lisääntyneet. Soijaa käytetään useissa elintarvikejalosteissa.

Allergia on periytyvää

Allergiataipumus on perinnöllistä. Lapsella on kaksinkertainen todennäköisyys saada allergiaoireita, jos jompikumpi vanhemmista on allerginen. Varsinaista ennaltaehkäisyä ei vielä tunneta, mutta esimerkiksi pitkään jatkunut rintaruokinta siirtää allergian puhkeamista.

Siitepölylle allerginen saa usein oireita myös ruuasta

Siitepölylle allergiset henkilöt voivat saada oireita myös kasviksista, hedelmistä, mausteista ja pähkinöistä. Tällainen ristiallergia on tavallista varsinkin koivun siitepölyn ja edellä mainittujen ruoka-aineiden välillä.

Ruoka-allergiakin voi aiheuttaa migreeniä

Jo pitkään on tiedetty, että jotkut ruuat ja juomat voivat aiheuttaa migreenikohtauksen. Tyyppillisimpiä kohtauksen aiheuttajia ovat muun muassa punaviini, makea sherry, suklaa, kananmuna ja juusto. Aiheesta tehdyissä muutamissa ulkomaisissa tutkimuksissa migreenipotilaiden päänsärkyoireiden on havaittu lievittyvän, kun potilaat ovat alkaneet välttää tiettyjä ruoka-aineita.

Yleisimmiksi päänsäryn aiheutajiksi on todettu maito, vehnä, naudanliha, kananmuna, suklaa ja appelsiini. Myös hiiva, sienet ja herneet ovat aiheuttaneet migreeniä osalla potilaista. Valtaosa potilaista on hyötynyt yksilöllisesti suunnitellusta ruokavaliosta, josta päänsäryn aiheuttajat on poistettu.

Allergiaperheille tutkittua ravitsemustietoa netissä

Ravitsemustietoa allergiaperheille. Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ravitsemustutkijoiden kokoama opason tarkoitettu allergiasta ja ravitsemuksesta ajankohtaista ja tutkittua tietoa etsiville perheille. Tietopaketti on syntynyt äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille ja heidän asiakkailleen tehdyn kyselyn seurauksena.

Allergia- ja Astmaliitosta saa myös tietoa allergioista ja astmasta.

Lapsen allergia vaatii ruuanlaittajalta kekseliäisyyttä

Ruoka-aineallergisen lapsen vanhemmilta ja hoitajilta vaaditaan epätavallisen paljon osaamista ja vaivannäköä. Perheen ruokalista on usein mietittävä kokonaan uusiksi, jos monet tavalliset ruoka-aineet ovat lapsen ruokavaliossa kiellettyjen listalla. Vaikka välttäminen on tärkein hoitokeino jo todetussa ruoka-allergiassa, kannattaa ruuanlaittajan ajatella mieluummin, mikä kaikki on sallittua. Mitä tavallisemmassa ruuassa pysytään, sitä parempi lapselle ja koko perheelle.

Lihalle allergisoituminen on harvinaista, ja liharuoan turvin allergikko saakin ravitsemukseensa täysiarvoisen proteiinin sekä kivennäisaineista tärkeimmän, raudan. Lisäksi lihan monipuolinen B-vitamiinisisältö on tarpeen, kun kotimainen vilja puuttuu ruokavaliosta.

Vinkkejä ruoanvalmistukseen

Liharuokien valmistuksessa valinnanvaraa tuo jo kypsennystapa: keittäminen, paistaminen, suikaleruuat wokissa jne. Kätevintä on kypsentää liha suurempina paloina uunissa. Pikkulapsen voi olla hankala syödä kokolihaa, mistä syystä usein kaivataan kastiketta ja siihen maukasta lientä. Kun kastikkeeseen ei voi käyttää esimerkiksi värikästä tomaattia, maitotuotteita tai vehnäjauhoja, on opittava muita tapoja. Suurustamiseen sopii perunajauho tai maissitärkkelys. Erityisen kätevää on riisijauho, joka toimii miltei vehnäjauhon tavoin.

Ruuan värittömyyteen paras apu ovat kasvikset. Kun keitetyt kasvikset hienonnetaan sauvasekoittimella keitinliemeensä, saadaan maukasta, pirteää kastiketta. Vihreät yrtit tuovat ruokaan houkuttelevuutta, mutta niitä on syytä kokeilla varovasti, yhtä kerrallaan. Allergiaperheissä ei tarvitse luopua lasten suosikkiruuasta lihapullistakaan, kun muna ja korppujauhot korvataan taikinassa sokerijuurikaskuidulla. Liharuokien kanssa kaikki lapset haluavat välillä spagettia. Vilja-allergikolle saattaa sopia maissispagetti, mutta turvallisimpia ovat riisistä valmistetut tuotteet.

Reseptejä:

Joonaksen omat lihapullat


300-400 g nauta-sikajauhelihaa
1/2 dl Fibrexiä (sokerijuurikaskuitua)
1 rkl peruna- tai riisijauhoja
1,5 dl vettä
(inkivääriä)
mustapippuria
suolaa

Mittaa kulhon pohjalle Fibrex, perunajauhot ja vesi. Anna turvota noin 10 minuuttia. Lisää jauheliha ja mausteita niiden sopivuuden mukaan. Inkivääri sopii Joonakselle, mutta ei kaikille allergikoille. Vaivaa lihaseos puuhaarukalla tasaiseksi ja kiinteäksi.

Ota seoksesta lusikalla pieniä tasakokoisia palleroita ja pyöritä ne puhtain, kostein käsin lihapulliksi. Paista pannulla rypsiöljyn ja margariinin seoksessa vaaleanruskeiksi.

Kun haluat kastiketta, lisää pannulle hiukan kuumaa vettä tai kotitekoista lihalientä ja suurusta riisijauholla. Tarjoa keitetyn perunan tai peruna-juuressoseen kanssa. Aterian lisäkkeeksi sopii hedelmäsokerilla makeutettu puolukkasose.

Makulihapullat


300 g nauta-sikajauhelihaa (50/50)
tai:
lammas-possujauhelihaa
tai :
hirvi-possujauhelihaa
3/4 dl kaura- tai tattarihiutaleita
1 rkl perunajauhoja
1,5 dl vettä
1 sipuli
(1 valkosipulinkynsi)
suolaa, mustapippuria
1 rkl persiljaa hienonnettuna

Possunliha pitää lihapullat pehmeinä. Ellet saa mieleistäsi jauhelihasekoitusta kaupasta voit hienontaa possunlihaa itse monitoimikoneella. Pilko liha pieniksi palasiksi ennen jauhamista.

Mittaa kaurahiutaleet (esim. runsaskuituinen Elovena Plus) tai tattarihiutaleet, perunajauhot ja vesi valmistuskulhossa. Lisää jauheliha, hyvin hienoksi silputtu sipuli, mausteita ja hienonnettua persiljaa sopivuuden mukaan. Paista lihapullat tavalliseen tapaan öljyä ja maidotonta margariinia käyttäen. Tarjoa perunasoseen tai peruna-juuressoseen kanssa.

Keitetyt broilerilihapullat kahdelle aterialle

250 g broilerijauhelihaa
1 dl lihalientä (itse keitettyä, elleivät lihaliemivalmisteet sovi)
(1/4 tl inkivääriä)
ripaus mineraalisuolaa
noin 5 cm pala purjoa
1 rkl riisijauhoa
Keitinliemeksi
6-7 dl mietoa liha- tai kasvislientä (mieluiten kotitekoista)

Broilerijauhelihaa saat kaupasta pakattuna. Lisää lihalientä kulhoon jauhelihan joukkoon, samoin reilu ruokalusikallinen riisijauhoja ja sallittuja mausteita. Pese purjo ja leikkaa siitä niin hienoa vihersilppua kuin saat ja lisää lihaseokseen. Vaivaa seos puuhaarukalla kiinteäksi.

Ota lihaseoksesta lusikalla pikkuruisia palloja ja pyöräytä kostutetuin käsin tasaisen pyöreiksi. Kuumenna kattilassa liemi ja lisää siihen lihapullat parissa, kolmessa erässä kiehumaan. Keitä hiljalleen noin 5 minuutin ajan, kunnes pullat ovat kypsiä sisältäkin.

Käytä puolet lihapullista kiinankaalikeittoon ja tarjoa loput kasvissoseen ja kurkkusalaatin kanssa.

Kiinalainen lihapulla-kaalikeitto

Puolet broilerilihapullista
lihapullien keitinliemi
1/2 l hienoksi suikaloitua kiinankaalia
hiukan parsakaalia
pala purjoa
1 porkkana hienona raasteena
(persiljaa)

Kuumenna lihaliemi. Leikkaa kiinankaalia pieniksi suikaleiksi ja purjo aivan ohuiksi renkaiksi. Raasta pesty, kuorittu porkkana hienoksi raasteeksi. Lisää kasvikset kiehuvaan lihaliemeen ja anna kiehua hiljalleen 5-10 minuutin ajan.

Lisää lihapullat ja anna kuumentua liemessä. Tarjoa kiinalaista lihapullakeittoa gluteenittoman leivän kanssa. Jos ostat valmista leipää, tarkista ainesten sopivuus.

Kasvissose broileripullien kanssa

(2 annosta)

3 porkkanaa
1-2 perunaa parsa- tai kukkakaalia
1 sipuli
rkl kasvimargariinia
1 dl kuumaa keitinlientä

Kuori ja pilko kasvikset ja lisää keitinveteen kypsymisjärjestyksessä, keitä pehmeiksi. Ota keitinvesi talteen. Hienonna kasvikset soseeksi joko perunasurvimella tai sähkövatkaimella. Lisää nokare margariinia ja keitinlientä. Sekoita tasaiseksi soseeksi.

Keitetty possunkyljys ja lanttukastike


(2 annosta)

1 possunkyljys
200 g lanttua (tai: lanttua ja porkkanaa tai: muita sopivia kasviksia)
1 sipuli
vettä ripaus mineraalisuolaa ja mustapippuria
1 tl (maidotonta) margariinia
ripaus hedelmäsokeria

Pese, kuori ja pilko lanttulohko pieniksi kuutioiksi, samoin porkkanat. Silppua sipuli. Lisää juurespalat kattilan pohjalle. Lisää vettä, niin että kasvikset peittyvät reilusti.

Aseta possunkyljys kasvispalojen päälle. Ripota kyljyksen pinnalle varovasti suolaa ja mustapippuria. Keitä tätä kyljyskattilaa hiljakseen runsaan 20 minuutin ajan eli kunnes ainekset ovat pehmenneet. Nosta kyljys leikkuulaudalle ja veistä siitä terävällä veitsellä hyvin pieniä viipaleita. Hienonna kasvikset keitinliemineen sauvavatkaimella tasaiseksi kastikkeeksi.

Suurempi annos valmistuu kätevimmin uunivuoassa, johon laitat alle juureksia ja päälle kyljyksiä. Tarjoa keitetyn perunan tai tumman riisin kanssa. Jos persilja kuuluu sallittuihin mausteisiin, lisää sitä lautaselle annosta piristämään.

Spagettiherkku

(2 annosta)

Suurin piirtein kymmenessä minuutissa valmistuu spagettiherkku, jossa on kinkkua ja kasviksia ohuina suikaleina.

1 reilu porkkana
1/2 pientä kesäkurpitsaa
5 cm pala purjoa
100 g keittokinkkua tai maidottomia, mausteettomia täyslihanakkeja
rypsiöljyä

gluteenitonta riisi- tai maissispagettia (tarpeen mukaan myös soijatonta)

Puhdista kasvikset huolella ja leikkaa ne pieniksi suikaleiksi. Saat hauskoja lastumaisia viipaleita ja suikaleita porkkanasta ja kesäkurpitsasta perunankuorimaveistä käyttäen. Leikkaa kinkkuviipaleet kapeiksi suikaleiksi. Jos käytät nakkeja, leikkaa vinottain ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna kasarin pohjalla rypsiöljyä ja lisää kasvissuikaleet paistumaan. Vähennä lämpöä ja anna hautua pehmeiksi. Lisää kinkku- tai nakkisuikaleet.

Keitä sopivaa spagettia pakkauksen ohjeen mukaan. Nosta kuumaa spagettia lautaselle ja kinkku-kasvishöystöä sen keskelle.

Lähteenä käytetty Finfoodin uutisia ja Allergia- ja Astmaliiton Internet-sivuja.

Lue myös:

    Uusimmat