Siitepölyallergiaan on monia hoitomuotoja
Koivun siitepölyaika on Etelä-Suomessa huipuissaan. Moni allergikko joutuu etsimään oireilleen apua useasta paikasta. Pelkkä antihistamiini ei useinkaan riitä, vaan oireet helpottavat vasta, kun käytössä on useita hoitomenetelmiä samanaikaisesti.
Allergiaoireet väsyttävät, joten aina oikeiden hoitomenetelmien etsimiseen ei riitä aikaa eikä energiaa. Yleensä oireet saadaan kuitenkin kuriin, kun rakentaa itselleen sopivan palapelin oireiden taltuttamiseksi.
Ensimmäinen tapa taltuttaa inhottava olo on nauttia antihistamiinia, jota saa apteekista ilman reseptiä. Lääke on hyvin siedetty ja sitä voi käyttää turvallisesti koko siitepölykauden.
– Harvalle riittää kuitenkaan pelkkä antihistamiini. Paikallishoito, kuten silmätipat ja nenäsuihke, ovat myös tarpeen, Nadja Haramo Helsingin Allergia ja Astmayhdistyksestä kertoo.
Lääkkeetöntä hoitoa, kuten nenänhuuhtelukannua, kannattaa myös kokeilla.
– Nenäkannulla huuhdellaan nenäontelot yksi sierain kerrallaan. Kannu huuhtelee mekaanisesti pienhiukkasia, kuten siitepölyä, pois nenän limakalvolta ja vähentää ärsytysoireita ja nenän limakalvon turvotusta, Haramo sanoo.
Monet ovat kokeneet saavansa apua myös luontaistuotteista.
– Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä kokemuksia, joten yleistä ohjeistusta niihin ei voi antaa, Haramo sanoo.
Hengityssuojaimet kannattaa myös muistaa. Jos haluaa vähentää siitepölyä sisätiloista, voi kokeilla ilmastointikanaviin ja tuuletusaukkoihin laitettavia suodatinkankaita.
Toisinaan on vaikea tietää, ovatko erilaiset oireet kevätflunssaa vai allergiaa.
– Perinteisiä allergian oireita ovat silmien kutina, nenän kutina ja ärsytys sekä nuha. Monet allergikot kokevat myös väsymystä ja kolotusta, jotka ovat myös flunssassa yleisiä. Allergiaoireisiin saattaa liittyä myös kurkunpään ärsytystä ja kurkun kutisemista, Haramo luettelee.
Jos allergian tunnistaminen on hankalaa, kannattaa kokeilla onko antihistamiinista apua. Flunssaan lääke ei auta. Myös ihopistoskokein ja verikokein voidaan määrittää, mille ihminen on allerginen.
– Pelkkä testitulos ei kuitenkaan kerro allergiasta, vaan allergia määritellään vasta testituloksen ja oireilun perusteella. Aina ihminen ei oireile, vaikka testitulos viittaisikin allergiaan, Haramo sanoo.
Sekä flunssa että allergia vievät voimia elimistöltä, joten allergisena kannattaa rehkiä itseään kuunnellen. Allergia ei ole este liikunnalle, mutta lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet sisältävät hengenahdistusta.
– Myös astmaattisiin oireisiin on saatavilla tehokasta lääkitystä, Haramo kertoo.
Kesäkaudesta voi tulla hankala varsinkin jos on allerginen useammalle siitepölylle. Siitepölykausi kestää alkukeväästä syksyyn. Herkimmät voivat altistua jo helmikuussa, jos tuulen ja ilmanalojen mukana tulee kaukokantaumia.
– Toiset kokevat, etteivät halua liikkua siitepölyaikana lainkaan ulkona. Ulkonaliikkumiskielto on kuitenkin invalidisoivaa, eikä aina hyödytä, sillä siitepölyä kulkeutuu myös sisätiloihin. Joillakin harvoilla on mahdollisuus lähteä siitepölyaikana ulkomaille. Ennen reissua kannattaa kuitenkin tarkastaa kohdemaan siitepölytilanne, Haramo opastaa.
Jos allergikon elämä käy raskaaksi, kannattaa harkita siedätyshoitoa. Hoito kannattaa aloittaa etenkin, jos allergiaoireet yhdelle siitepölylle nousevat ylitse muiden.
– Pistossiedätyshoito toteutetaan ihon alle laitettavin pistoksin, joka laitetaan hoitoyksikössä. Heinäallergikoille on tullut myös kielen alle laitettava siedätystabletti. Se on hyvin arvokas, mutta hyvin helppo hoitomuoto, sillä se laitetaan kotioloissa päivittäin kielen alle, Haramo kertoo.
Teksti: MTV3/Helmi, Maarit Rasi
Kuvat: Shutterstock