Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg pitää tärkeänä, että sote-uudistukseen liittyvät lait saadaan hyväksyttyä tämän hallituskauden aikana.
Nerg muistuttaa, että jos sotesta ei tule valmista, se on seuraavan hallituksen edessä.
– Jos tämän hallituskauden aikana lait eivät ehtisi voimaan, niin uusi hallitus joutuu aloittaessaan sen saman ongelman eteen eli täytyy löytää niitä isompia hartioita, Nerg sanoo.
– Sote alkaisi taas kerran alusta ja lähdettäisiin luomaan vähän samanlaista pohjaa, koska oikeastaan muuta pohjaa ei ole olemassa, Nerg jatkaa.
Nergin mukaan kyseessä on Suomen historian suurin julkisen hallinnon remontti. Kaatuminen tarkoittaisi hänen mukaansa useita lisävuosia nykyisen alasajamiseen ja uuden soten rakentamiseen.
– Niin kauan, kun ei ole uutta lakipohjaa, niin minkäänlaista valmistelua ei voida koko maassa yhteisesti johtaen tehdä.
– Toki pitää muistaa, että maakunnissa on tehty niin hyvää työtä ja siellä vapaaehtoisesti työ jatkuu riippumatta siitä, mitä tässä välillä tapahtuu, Nerg sanoo.
Sote-valiokunnalta odotetaan valmista
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosten odotetaan valmistuvan tällä viikolla. Työtä valiokunnalla riittää vielä valinnanvapauden pykälien kanssa.
Oppositiopuolueet ovat kritisoineet kovasti valinnanvapautta, josta puolestaan kokoomus on tarkkana.
Esimerkiksi vihreiden puheenjohtajuudesta kisannut sote-valiokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto totesi viikonloppuna Helsingin Sanomille keskittyvänsä nyt kaatamaan hallituksen onnetonta sote-esitystä.
– Kyllä tietysti me odotetaan, että he (valiokunta) saisivat sen eteenpäin perustuslakivaliokuntaan. Ehkä se syy tulee enemmänkin sieltä puolelta, että sote-valiokunnalla olisi paljon muuta lainsäädöntökokonaisuutta, johon heidän tulisi vielä tällä hallituskaudella ehtiä ja että perustuslakivaliokunnalla jäisi nyt hyvä aika tarkastella tämä iso paketti, Nerg sanoo.
– Ennen kaikkea me virkamiehet korostetaan sitä, että sitten kun se on hyvä, se on perustuslakivaliokunnan helpompi käsitellä.
Tämän hetkisen aikataulun mukaan maakuntavaalit pidettäisiin ensi toukokuussa ja 18 maakunnan toiminta käynnistyisi vuonna 2021.
Nergin mukaan maakunnissa ollaan hämmästyttävän valmiita.
– Väliaika, jolloin tuli vähän lisäaikaa valmisteluun, on auttanut siihen, että maakunnat ovat tosi hyvässä valmiudessa ja haluaisivat viedä tätä eteenpäin ja toimeenpanon myötä korjata sellaisia asioita, joita ei ole osattu ottaa huomioon, Nerg sanoo.