Suomen luonnossa omillaan elävät mehiläiset ovat erakkomehiläisiä, jotka eivät muodosta suuria yhdyskuntia. Jos löydät kotipiiristäsi ison mehiläisparven, ovat nämä mehiläiset tarhalta karanneita hunajamehiläisiä. Älä tuhoa mehiläispesää, vaan soita mieluummin tarhaajalle.
Maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta kertoo, että isoja yhdyskuntia muodostava tarhamehiläinen, eli hunajamehiläinen, ei selviydy Suomen luonnossa omavaraisesti.
– Tarhamehiläiset karkailevat tarhoista, muodostavat parvia ja lisääntyvät luonnossa, mutta ne eivät kuitenkaan selviydy talvesta täällä, sanoo Hokkanen.
Luonnossa elävät mehiläiset ovat sen sijaan erakkomehiläisiä, jotka nimensä mukaisesti elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa. Suomen mehiläishoitajien liiton mukaan Suomessa on tavattu noin 190 erakkomehiläislajia.
Palvelus tarhurille
Jos omasta pihapiiristä löytyy iso mehiläisyhdyskunta, Hokkanen kehottaa ottamaan yhteyttä lähimpään mehiläistarhaajaan esimerkiksi Mehiläishoitajien liiton internetsivujen kautta.
– Mehiläisparvia alkaa tulla tavallisesti kesä-heinäkuun vaiheessa, parveiluaika on juhannuksesta eteenpäin. Jos parvi menee savupiippuun tai pihapuihin, niin mehiläistarhaajat käyvät hakemassa niitä mielellään, koska ne saavat niistä ylimääräisiä pesiä, sanoo Hokkanen.
Tarhamehiläiset leviävät siten, että pesässä ollut parvi jakautuu kahtia.
– Pesästä lähtenyt parvi lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ne pesivät puun koloihin ja muihin vastaaviiin paikkoihin, joissa ne voivat elää vuosikausia. Meillä parvet menevät savupiippuihin ja seinän koloihin, jossa ne saattavat olla kesän.