Ansiotuloverotus kevenee, osa lapsilisistä nousee ja yleisestä asumistuesta leikataan – nämä asiat muuttuvat vuodenvaihteessa

Vuoden vaihtuessa voimaan tulee useita arkeen vaikuttavia lakeja ja asetuksia.

Ansiotuloverotus kevenee erityisesti suurituloisilla, viinin hinta nousee ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia nostetaan.

STT kokosi yhteen merkittäviä ensi vuonna toteutuvia muutoksia.

Ansiotuloverotus kevenee eniten suurituloisilla

Ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna kaikissa tuloluokissa, mutta eniten se kevenee suurituloisilla. Verokevennykset ovat 0,5–1,2 prosenttiyksikköä.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan 3 840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä eli vuodessa palkasta jää 280 euroa enemmän käteen. Pienipalkkaisen 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan verotus kevenee 0,9 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14 000 euron kuukausituloilla 1,2 prosenttiyksikköä eli 2 116 euroa vuodessa.

Työmatkavähennys pienenee, kun työmatkakulujen omavastuu nousee 750 eurosta 900 euroon. Vähennyskelpoisten työmatkakulujen yläkatto on 7 000 euroa vuodessa.

Kotitalousvähennyksen tilapäiset korotukset pysyvät voimassa myös ensi vuonna, ja kotitalousvähennys laajenee kattamaan myös kotona annettavan fysio- ja kuntoutusterapian.

Osakesäästötilin enimmäistalletuksen määrä nousee 100 000 euroon, kun raja on aikaisemmin on ollut 50 000 euroa.

Monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat, yleistä asumistukea leikataan

Opintorahaan ja työmarkkinatukeen ei tehdä indeksikorotuksia, mutta esimerkiksi eläkkeisiin tulee vuoden alussa 5,9 prosentin indeksikorotus.

Yleisen asumistuen määrää leikataan. Asumistuen perusomavastuu nousee 42 prosentista 50 prosenttiin. Myös yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu. Vuoden 2025 alusta alkaen ei voi enää saada yleistä asumistukea omistusasuntoon.

Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan vuoden alusta alkaen. Neljännestä lapsesta alkaen maksettavan lapsilisän määrä nousee 10 euroa. Jokaisesta sitä seuraavasta lapsesta maksettavaa lapsilisää korotetaan niin ikään 10 euroa.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee viisi euroa kuukaudessa vuoden alusta alkaen. Alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisää korotetaan 26 eurolla kuukaudessa huhtikuun alusta alkaen.

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset nousevat

Kela korvaa yksityisen yleis- tai erikoislääkärin vastaanottokäynnistä ensi vuonna 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Psykiatrin vastaanottokäynnistä korvataan ensi vuonna 30–40 euroa. Myös yksityisen hammaslääkärin perustutkimuksesta korvataan ensi vuonna 30 euroa.

Opintolainan valtiontakauksen määrät nousevat elokuussa. Täysi-ikäiset toisen asteen opiskelijat sekä korkeakouluopiskelijat voivat saada opintolainaa 850 euroa kuukaudessa, alle 18-vuotiaat puolestaan 400 euroa kuukaudessa.

Opintorahan huoltajakorotus nousee 30 eurolla ja on jatkossa päälle 140 euroa kuukaudessa. Muutoin opintoraha pysyy ennallaan.

Toimeentulotukeen tehdään 5,9 prosentin indeksikorotus, mutta lasten perusosiin tehtävä määräaikainen 10 prosentin korotus poistuu. Tästä syystä lasten perusosat pienenevät korotuksesta huolimatta.

Myös laki toimeentulotuesta muuttuu ensi vuonna. Jos toimeentulotuen saajan asumismenot ylittävät enimmäisvuokraksi asetetun normin, voi Kela ohjata etsimään edullisemman asunnon kolmen kuukauden sisällä. Määräaikaa voidaan jatkaa, jos pystyy esittämään erityiset perustelut asumiselle nykyisessä asunnossa.

Ensiasunnon verovapaus poistuu, viinin hinta nousee

Alle 40-vuotiaiden ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapaus poistuu eli ensiasuntoa ei voi enää ostaa verottomasti. Vuonna 2023 tehdyt ensiasuntojen kaupat ovat vielä kuitenkin verottomia.

Kiinteistöjen varainsiirtovero alenee neljästä kolmeen prosenttiin. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden osalta varainsiirtovero laskee 2 prosentista 1,5 prosenttiin ja muiden arvopaperien osalta 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. Lakia sovelletaan takautuvasti kauppoihin, jotka on tehty 12. lokakuuta 2023 ja sen jälkeen.

Perintöveron maksuaikaa pidennetään kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että perintöveroa ei peritä esimerkiksi ulosotossa ennen kuin ensimmäisestä eräpäivästä on kulunut kymmenen vuotta. Muutos koskee perintöveroja, joiden ensimmäinen eräpäivä on 1. huhtikuuta 2024.

Olutvero alenee, mutta viinien ja väkevien alkoholijuomien verotus nousee. Veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hinnat nousevat keskimäärin noin prosentin.

Ajoneuvoveron perusveroa alennetaan 50 miljoonalla eurolla. Veronalennus koskee erityisesti vanhempia ja suuripäästöisiä autoja, joiden vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 euroa. Suurimmillaan veronalennus on 52 euroa vuodessa. Pääsääntöisesti vuoden 2017 jälkeen ensirekisteröityjen autojen verotus ei muutu.

Lue myös:

    Uusimmat