Poliisi löysi Savukukko-jutun tutkinnassa lukuisia kuvia luvattomasti ammutuista eläimistä.
Salametsästysvyyhti alkoi purkautua keväällä ja kesällä 2023, kun Kainuun rajavartiolaitos ryhtyi tutkimaan metsästysrikoskokonaisuutta, jossa epäiltiin samana syksynä tapahtunutta hirvien salakaatoa. Epäiltyinä oli 12 lapinlahtelaista miestä.
Tutkinnan aikana heidän puhelimiinsa tehtiin laite-etsintöjä, jotka paljastivat, että Pohjois-Savon alueella oli mahdollisesti tapahtunut useita metsästysrikoksia vuodesta 2019 lähtien.
Löydetyn aineiston perusteella oli epäiltävissä, että oli metsästetty laittomasti suurpetoja kuten susia, ilveksiä, ahmoja sekä ammuttu myös muita rauhoitettuja eläimiä.
Poliisi kuuli salametsästysjutun tutkinnan aikana yli 40 henkilöä ja hankki esimerkiksi jahtien paikannustietoja koiratutkia valmistavalta yritykseltä epäiltyjen käytössä olleista laitteista.
Tapauksesta paisui Suomen historian suurin metsästysrikostutkinta. Pohjois-Savon käräjäoikeus aloitti Savukukoksi nimetyn tapauksen käsittelyn tänään. Hirvien salakaadosta epäillyistä viisi on syytettynä myös Savukukossa.
Vuosina 2019–2023 tapahtuneista törkeistä metsästysrikoksista, luonnonsuojelurikoksista ja ampuma-aserikoksista syytetään 31 henkilöä. He ovat pääasiassa 30–75-vuotiaita pohjoissavolaisia miehiä. Yksi syytetyistä on Lapinlahden kunnallispolitiikassa pitkään mukana ollut mies.
Syytetyt ovat selittäneet tekojaan Suomen suurriistapolitiikan epäkohdilla.
Kaikkiaan epäiltyjä törkeitä metsästysrikoksia on 67. Lisäksi syyttäjä on nostanut syytteet kolmesta perusmuotoisesta metsästysrikoksesta, törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä, viidestä luonnonsuojelurikoksesta, kolmesta ampuma-aserikoksesta ja yhdestä ampuma-aserikkomuksesta.
Syyttäjän mukaan syytetyt ovat metsästäneet Lapinlahden alueella laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja rauhoitettuja lintuja.
Rauhoitettujen lintujen osalta kyse on luonnonsuojelurikoksista. Linnut ovat olleet laulujoutsenia, kanahaukkoja, korppi ja valkoposkihanhi.
Osa syytetyistä taas on ampunut esimerkiksi kettuja käyttäen ajoneuvojen valoja.
Yksi syytettyjen tappamista eläimistä oli poliisin mukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin pannoittama, Unnaksi nimetty naarassusi.
Haastehakemuksessaan syyttäjä vaatii miehille ehdollisia vankeusrangaistuksia, joiden pituudet vaihtelevat neljästä kuukaudesta 1 vuoden ja 1 kuukauden mittaiseen rangaistukseen. Lisäksi syytetyille vaaditaan jopa kymmenen vuoden mittaisia metsästyskieltoja ja monien tuhansien eurojen menettämisseuraamuksia ammuttujen eläinten ja käytettyjen metsästyskoirien arvosta.
Poliisi tuli esitutkinnan perusteella johtopäätökseen, jonka mukaan suurpetojen ja varsinkin susien seuraaminen on ollut hyvin yleistä ja laaja-alaista. Eläimille oli pidetty haaskoja ja näiden paikkojen läheisyyteen asetettu paikalta kuvaa lähettäviä riistakameroita.
Miehet jakoivat kameroista saatuja suurpetojen kuvia muun muassa WhatsApp-ryhmässä useille henkilöille kerralla. Näiden kameroista saatujen havaintojen perusteella oli ryhdytty lumen maassa ollessa jäljestämään kuvattua eläintä.
10:10
Kun eläin on saatu jäljitettyä ja paikallistettua sopivaan paikkaan eli mottiin tai lenkkiin, sitä ajatettiin miesvoimin, koiralla tai eräässä tapauksessa jopa moottorikelkkaa apuna käyttäen ennalta asettuja passimiehiä kohti.
Poliisin mukaan miehet käyttivät myös harhautuksia peittääkseen tekemisensä. Ulkopuolisille oli esimerkiksi kerrottu, että kyseessä on ollut luvallinen ilvesjahti. Myös kettujahtia on käytetty peitteenä laittomille suurpetojahdeille.
Osa epäillyistä kertoi poliisille kuulusteluissa, että heidät kutsuttiin lupailvesjahtiin, mutta he tiesivät kyseessä olevan susijahdin. Osa epäillyistä taas kertoi tulleensa lailliseen jahtiin ja vasta paikan päällä ymmärtäneensä kyseessä olevan laiton suurpetojahti. Lähes kaikki epäiltynä kuulustellut olivat silti jääneet jahtiin, vaikka sen todellinen luonne oli selvinnytkin vasta paikan päällä.
Miehet ovat perustelleet tekojaan pitkälti sillä, että he ovat kokeneet Suomen petopolitiikan olevan epäonnistunutta. Toisaalta osa kertoi ampuneensa lintuja hetken mielijohteesta ilman sen kummempaa syytä.
– Ajaessamme näimme pelloilla paljon joutsenia ja niitä oli käytännössä joka pellolla sadoittain. Hetken mielijohteesta porukassa jollekin tuli päähän joutsenten ampuminen.
Pohjois-Savon käräjäoikeus käsittelee tapausta kaksi viikkoa.
