Riikalla on epilepsia, mutta hän voi silti käydä töissä ja elää normaalia elämää. Työpaikan saantia haittaavat kuitenkin työnantajien ennakkoluulot.
Riikalla* on epilepsia. Hän ei kuitenkaan kaatuile ja kouristele kuten elokuvissa usein esitetään.
Epilepsiasta on liikkeellä paljon harhaluuloja, ja siitä tiedetään vain vähän. Riikan mukaan esimerkiksi diabetes, astma, syöpä ja MS-tauti ovat monelle jo tutumpia.
– Usein kuulee sanottavan, että epilepsia on kaatumatauti, mielisairaus, tarttuva tauti, ja että epileptikko on vammainen eikä voi tehdä mitään töitäkään. Vanhoilla ajoilla epilepsiaa kutsuttiinkin kaatumataudiksi ja pidettiin mielisairautena, ja se vääristää hyvin usein käsityksen epilepsiasta, Riikka kertoo.
– Epilepsia ei ole mielisairaus, ei tartu, eikä epilepsiaa luokitella vammaisuudeksi. Nämä turhat ennakkoluulot vääristävät epileptikon elämänkulkua. Haittaavat liikaa esimerkiksi työpaikan saamisessa.
Kaikki eivät saa kouristuskohtauksia
Riikka on sairastanut epilepsiaa lapsesta asti. Sairauden vuoksi hän joutui koulukiusaamisen uhriksi.
– Sanottiin hulluksi ja välteltiin, niin kuin se olisi tarttunut. Tuntui pahalta, kun itse tiesin, minkälainen epilepsia itselläni on. Sairaus ei haitannut opiskelua ja parikymppisenäkin pystyin käymään ravintolassa kuin muut. Pystyin harrastamaan liikuntaa normaalisti. Uskon, että jokainen epileptikko osaa itse arvioida, minkä verran voi käyttää alkoholia tai tupakoida, Riikka kuvaa.
Vastoin yleistä harhaluuloa jokainen epileptikko ei saa kourituskohtauksia.
– Yleisin oire ovat poissaolokohtaukset, jolloin epileptikko voi esimerkiksi tuijottaa eteenpäin tai nipistellä vaatteitaan. Se on ohimenevää. Epilepsia on vain aivoissa tapahtuva sähköinen reaktio, joka menee hetkessä ohi, Riikka kuvailee.
