Suomi kolkuttelee Naton ovia, mutta ne antavat odotuttaa itseään.
Asiantuntijoiden mukaan Turkin presidentin Erdoğanin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustamisen liittyy Turkin sisäpoliittisiin kysymyksiin sekä suhteisiin Yhdysvaltoihin.
– Eivät ne ole kovin vauhdilla edenneet, vastaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kysymykseen siitä, miten Suomen Nato-jäsenyyden neuvotteluprosessit etenevät Turkin kanssa.
Niinistön mukaan Suomen yhteydenpito Turkin kanssa on jatkuvaa ja kaiken aikaa käynnissä.
– Yhteyttä on pidetty sähköisesti useita kertoja päivässä.
Kesäkuun lopussa pidettävää Naton huippukokousta Madridissa on väläytelty takarajana tai edes jonkinnäköisenä liikahduksena Nato-prosessissa. Niinistö toppuuttelee toiveikkuuden suhteen.
– Nyt on ehkä parempi, ettei aseteta minkäänlaisia takarajoja. Madridissa ei alun perinkään ollut tarkoitus tehdä päätöksiä.
Lue myös: Presidentti Niinistöltä lohduton tiivistys Ukrainan tilanteesta: "Ei auta sota, ei rauha"
Onko Suomella B-suunitelmaa, jos Naton portit eivät vielä aukea?
Nato-prosessin on arveltu kestävän kuukausia, jopa vuosia. Onko Suomella mitään vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos Naton ovet eivät heti aukea, mutta naapurimaa käy sotaa Euroopassa?
– Tämän prosessin aikana meille on kertynyt jo paljon turvatekijöitä. Esimerkiksi Iso-Britannian kanssa tehty sopimus on täysin riippumaton Nato-jäsenyydestä.
Niinistön mukaan myös sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa etenee Nato-jäsenyydestä huolimatta. Pohjoismaisten välinen yhteistyökin korostuu Niinistön puheessa.
”Minun tiedossani ei ole, että täällä suojeltaisiin terroristeja”
Niinistön mukaan terrorisminvastainen laki on sama osapuille kuin olemassa oleville Nato-maille.
– Minun tiedossani ei ole, että täällä suojeltaisiin terroristeja tai olisi jätetty palauttamatta joku, joka täyttää palauttamisen ehdot.
Niinistö kommentoi haastattelussa myös Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz ovat tehneet viime aikoina huomiota herättäviä lausuntoja, joiden mukaan Putinin tulisi antaa säilyttää kasvonsa, jos hän haluaa poispääsyä aiheuttamastaan sodasta.
Niinistön mukaan on hienoa, että mahdollisuus kommunikaatioon on pidetty avoimena. Hän peräänkuuluttaa silti ukrainalaisten hädän näkemistä.
Lue myös: Kultaranta-keskusteluissa kuultiin maannataina Norjan pääministeriä
Aselepo vai sodan jatkuminen?
Aselevon pelätään tarjoavan Niinistön mukaan Venäjälle mahdollisuuden vaan ladata rautaa lisää, eli käytännössä huoltaa sotaresurssejaan. Toisaalta sodan jatkuminenkin on Niinistön mukaan hirvittävää. Siksi kysymykseen siitä, miten sotatilanne etenee, on hänen mielestään vain lohduton vastaus.
– Aikamoinen umpisolmu.