Aikakone: Carl Lewis statistina

Miesten 100 metrillä Helsingin herra oli Carl Lewis. Hän kiskoi ylivoimaiseen voittoon ajallaan 10,07. Tuolla tuloksella Lewis olisi ollut Berliinin finaalissa toiseksi viimeinen, iäisyyden Usain Boltin, Tyson Gayn ja kumppanien takana. Niin ne ajat muuttuvat.

Hopea meni Helsingissä Calvin Smithille 10,21 ja pronssi Emmit Kingille 10,24. Kingin pronssiajalla olisi jääty Berliinissä jo toisiin alkueriin ja Smithin hopea-ajallakin olisi menty välieriin vain ensimmäisestä erästä. Helsingissä finaaliin meni viimeisenä Saksan Christian Haas ajalla 10,39. Tuuli tosin puhalteli välierissä metrin verran vastaan.

Karibian saarten juoksijat dominoivat tätä nykyä pikamatkoja. Toisin oli 26 vuotta sitten. Jamaikan joukkueesta Earle Laing jäi jo ensimmäisiin alkueriin ajalla 10,91, Everald Samuels karahti toisissa alkuerissä ajalla 10,65. Samalle kierrokselle kuukahti myös Trinidadin Christopher Brathwaite ajallaan 10,57. Kolmas jamaikalainen Ray Stewart selvisi sentään välieriin, mutta putosi finaalista ajalla 10,40. Sittemmin on kyseisen saaren poikain vauhti aavistuksen kiihtynyt. Helsingin finaalissa nähtiin sentään yksi karibialainen, kun Dominikaanisen tasavallan Juan Nunez oli viides ajalla 10,29.

Mukana kilpailussa oli myös eräs Ben Johnson - tuolloin kovasti solakka poika - mutta hänenkin kohtalonaan oli jäädä välieriin ajalla 10,44.

Naisten kuula oli yksi ikimuistettavia lajeja Helsingin MM-kilpailuissa. Suurin ennakkosuosikki DDR:n Ilona Slupianek reväytti vatsalihaksensa avaustyönnössään, eikä pystynyt täysipainoiseen kilpailuun. 100-kiloinen ja 34-vuotias tshekkoslovakialainen Helena Fibingerova oli enne viimeistä kierrosta vasta neljäntenä, mutta rykäisi viimeisellään voittotuloksen 21,05. Voittotyöntönsä jälkeen Fibingerova kirmasi juoksuradalle tuulettelemaan ja sieltä palattuaan hän rusensi kaikki kuulakilpailun toimitsijat vuorotellen karhumaiseen syleilyynsä. Palkintopallilla tämä roteva nainen vuodatti onnen kyyneleitä.

Berliinissä Valerie Vili työnsi hienosti 20,44, mutta Helsingin kilpailussa sillä olisi sijoittunut vasta viidenneksi. Puuroissa ja velleissä on ilmiselvästi eroja. Mutta eipä tuo vielä mitään. Neljä vuotta Helsingin jälkeen Venäjän Natalia Lisovskaja niiasi Moskovassa 22,63, mikä on edelleen ME. Koskahan se rikotaan? Oletettavasti joskus 3000-luvulla. Heikkoja nämä nykynaiset.

Naisten 7-ottelun voiton vei Helsingissä DDR:n Ramona Neubert pisteillä 6714. Se oli vanhan pistetaulukon aikaa, nykyisillä värkeillä ynnättynä saldoksi olisi tullut 6770 pistettä. Neubertin paraatilaji oli 200 metriä, jossa hän pinkoi peräti 23,27. Suomen edustaja Anne Kyllönen oli kilpailussa 13:s pisteillä 5866.

Berliinin voittaja Jessica Ennis sai kasaan liki Neuberetin pisteet tuloksellaan 6731. Myös tässä on syytä korostaa, että ajat olivat tuolloin kovin erilaiset. Berliinin muutkin mitalistit Jennifer Oeser ja Kamila Chudzik olisivat mahtuneet Helsingissä neljän parhaan joukkoon.

Naisten 20 kilometrin kävely ei ollut MM-ohjelmassa Helsingissä 1983. Ensi kertaa naiset kävelivät MM-tasolla Roomassa 1987, mutta matkana oli silloin 10 kilometriä. Voiton vei Venäjän Irina Strahova ajalla 44,12 eli vauhti oli tismalleen sama kuin sunnuntaina 20 kilometrin kilpailun voittaneella Olga Kaniskinalla. Kehitystä on siis tässä lajissa tapahtunut.