Enemmän pikavippejä, vähemmän lääkkeitä ja ruokaa – näin hintojen nousu näkyy pienituloisten arjessa: "Ei ole ylimääräisiä menoja, joista voisi karsia"

Ukrainan sota näkyy ruokakoreissakin. Tosin toimeentulotukea saavilla raha on ollut tiukassa tähänkin saakka, mutta hintojen nousu tarkoittaa tukea saaville lisää vaikeuksia. 

Asiantuntijat arvioivat MTV Uutisille, että toimeentulotukea haetaan nykyistä enemmän ostovoiman heikentyessä. Professori Anne Kouvonen ennustaa köyhyyden ja velkaantumisen kasvua. Professori Heikki Hiilamo ennakoi ihmisten toimeentulotukitarpeen pitkittymistä.

– Vaikkapa 10 prosentin nousu olisi olennainen kiristys taloudelliseen tilanteeseen ja ankeuttaa kyllä elämää, toteaa sosiaalipolitiikan professoriHeikki Hiilamo. 

– Ruoan hinnan nousu on varmasti vaikea tilanne toimeentulotuen saajille ja hyvin pienituloisille ihmisille. Heillä tulot menevät yleensä välttämättömiin menoihin eikä heillä ole ylimääräisiä menoja, joista voisi karsia, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. 

"Onko toimeentulotuki tälläkään hetkellä riittävä?"

Hiilamo pitää itse tuen tasoa "erittäin alhaisena".

– Toimeentulotuki on erittäin alhaisella tasolla. Jokainen voi miettiä, että jos jokapäiväiset menot, ruoat ja vaatteet, pitää hoitaa reilulla viidellä sadalla eurolla kuukaudessa, kyllä se aika vaatimatonta elämää edellyttää, Hiilamo jatkaa. 

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola yhtyy näkemykseen.

– Itse asiassa voidaan kysyä, onko toimeentulotuki tälläkään hetkellä riittävä? Tutkimustemme mukaan toimeentulotuen perusosa ei riitä kattamaan yleisesti katsottua kohtuullista vähimmäiskulutusta, Tervola kertoo. 

"Kriiseillä on sellainen tapa, että toimeentulotuen tarve pitkittyy"

Mihin hintojen nousu sitten johtaa? Näin vastaavat MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat. 

– Pelkään, että tilanne johtaa siihen, että toimeentulotuella olevat ottavat entistä enemmän pikavippejä, joutuvat käyttämään ruoka-apua ja lainaamaan rahaa sukulaisilta ja tuttavilta. Että ihminen voi menettää vaikka luottotiedot vain siksi, ettei pysty maksamaan jokapäiväisiä asioita, arvioi sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta.

– Kriiseillä on sellainen tapa, että toimeentulotuen tarve pitkittyy. Näin tapahtui muun muassa 90-luvun jälkeen ja 2008 talouskriisin jälkeen, professori Heikki Hiilamo toteaa. 

– Tutkimukset osoittavat, että viidesosa suomalaisista on jo aiemmin tinkinyt lääkkeistä ja hoidosta. Varmasti tämä tilanne aiheuttaa sen, että moni joutuu yhä enemmän miettimään, onko rahaa ruokaan tai lääkkeisiin, kertoo Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen. 

– Ruokaköyhyyden lisääntymista tullaan näkemään suuremmassa määrin eli ihmisillä ei oikeasti ole varaa ostaa edes peruselintarvikkeita, professori Anne Kouvonen arvioi.

Toimeentulotukea voisi hakea huomattavasti useampi

Tervola huomauttaa, että toimeentulotuki on reippaasti alikäytössä. Hän arvioi, että hintojen nousu todennäköisesti johtaa alikäytön vähentymiseen.

– Alikäyttö voisi todennäköisesti vähentyä.

Paljonko alikäyttöä on?

– Arvioidemme perusteella ehkä noin kolmannes toimeentulotukeen oikeutetuista voisi olla sellaisia, jotka eivät ole hakeneet tai sitä saaneet, arvioi Tervola. 

"Riittävä perusturva lisäisi ihmisten kestävyyttä"

Asiantuntijat ehdottavat, että hallitus nostaisi joko toimeentulotuen tasoa – esimerkiksi aientamalla indeksikorotuksia – tai kohentaisi perusturvaa ensisijaisia etuuksia korottamalla.

– Pitkään ollaan oltu sitä mieltä, että pitäisi tehdä pitkäjänteinen suunnitelma perusturvan korotuksesta kohti minimin määrittelemää tasoa. Riittävä perusturva lisäisi ihmisten kestävyyttä ja joustavuutta kriisitilanteissa, toteaa Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen.

– Korona-aikaan tehtiin pieni korotus toimeentulotukeen nimeltä epidemiakorvaus. Jos näyttää siltä, että ruoan hinnan nousun seuraukset ovat hyvin vakavat, niin tämän tyyppinen konsti, jota on jo käytetty, voisi olla yksi vaihtoehto, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen. 

Kelan rekisterin mukaan perustoimeentulotukea sai helmikuussa 135  000 kotitaloutta.