Viime vuonna Satu ja Senja pelkäsivät, miten Kela-leikkaukset näkyvät heidän arjessaan. Nyt Satu kertoo jättävänsä jopa syömättä rahatilanteensa takia.
Kela on kahdesti kehottanut Satua ja hänen lapsiaan muuttamaan halvempaan asuntoon.
Kahdesti Satu on selvittänyt, että muutto vaikeuttaisi toisen lapsen koulunkäyntiä ja toiselle lapselle myönnettyä omaishoitajuutta. Kela on toistaiseksi asumisselvitykset hyväksynyt, mutta jatkuvien selvitysten tekeminen on stressaavaa.
– Viime viikolla tein jälleen uuden selvityksen. Sen käsittelyä nyt jännitän. On stressaavaa selvittää tilannetta koko ajan heille uudestaan. Kerran jouduin kolmen Kelan ihmisen kanssa selvittämään yhtä asiaa, jonka he olivat itse sinne keksineet, Satu kertoo.
Satun ja Senjan perheet eivät ole tilanteissaan yksin, sillä viimeisen vuoden aikana yli 40 000 kotitaloutta on saanut Kelalta ohjauskirjeen muuttaa halvempaan asuntoon.
Viime vuoden huhtikuussa voimaantulleet sosiaalietuuksien leikkaukset ovat osuneet moniin. MTV Uutiset haastatteli viime keväänä viittä suomalaista siitä, miten hallituksen päättämien sosiaalitukien pieneneminen tulee vaikuttamaan heidän arkeensa.
Nyt kaksi heistä kertoo, miten elämä on vuoden aikana mennyt. He esiintyvät jutussa etunimillään asian arkaluontoisuuden vuoksi, mutta heidän henkilöllisyytensä on MTV Uutisten tiedossa.
Vuosi Kela-etuuksien leikkauksista
Yleiseen asumistukeen, työttömyystukiin ja toimeentulotukeen tuli muutoksia huuhtikussa 2024.
Myös työttömyysturvan kuukausittainen suojaosa sekä Kelan maksamat lapsikorotukset työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan ja liikkuvuusavustukseen poistettiin.
Etuusleikkaukset ovat olleet osa hallituksen ohjelmaa ja sosiaaliturvan leikkauksia.
Kela kertoi ennen leikkausten voimaanastumista, että ne tulevat osumaan erityisesti heihin, jotka jo aiemmin ovat olleet haavoittuvassa asemassa. Näihin lukeutuu esimerkiksi yksinhuoltajat ja työttömät.
Maaliskuussa 2025 Kela kertoi, että toimeentulohakemusten määrä on vuodessa kasvanut 14 prosenttia. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tukimuoto.
Vantaan seurakunnissa on havaittu, että sosiaalietuuksien ja asumistukeen tehdyt muutokset ovat tuoneet uusia ihmisiä apua hakevien ryhmään. Nyt työssäkäyvät ja omistusasunnon omistavat ihmiset ovat myös joutuneet turvautumaan sosiaalitukiin ja seurakuntien apuun.
Lue myös: "Olen itkenyt kaksi viikkoa" – viisi suomalaista kertoo mitä heille käy, kun leikkuri iskee Kelan etuuksiin
Lue myös: Kela lähettänyt yli 40 000 kotiin kirjeen etsiä edullisempi asunto – aikaa kolme kuukautta
Sosiaalietuuksien leikkaukset ovat ajaneet uusia ihmisiä avun tarpeeseen
"Itse jätän syömättä"
Pääkaupunkiseudulla asuva Satu kertoo, että elämä on muutenkin mennyt tiukemmaksi. Toisen lapsen jalkapalloharrastus on jouduttu lopettamaan, ruokakuluissa on jouduttu karsimaan rajusti ja lasten on vaikea ymmärtää, miten muilla lapsiperheillä rahat riittävät.
Satu asuu kahden lapsensa kanssa kaupungin asunnossa. Silti asunto on Kelan päätöksen mukaan liian iso asunto perheelle. Hän on toisen lapsensa omaishoitaja.
Viime vuonna MTV:n haastattelussa Satu kantoi huolta lapsensa jalkapalloharrastuksesta, perheen ruokaostoksista ja lastensa sukista. Nyt jalkapallo on lopetettu ja ruokaostoksetkin minimissä.
– Noin kaksi viikkoa kuukaudessa ei ole varaa laittaa oikein mitään syötävää lapsilleni. Sitten tietenkin teen kaikkeni, että voin heille ruokaa laittaa. Itse jopa jätän syömättä.
Kahvi on jo aikapäiviä sitten jäänyt Satulla kokonaan kauppaan. Jauhelihaa hän ostaa vain halpamerkeiltä tai tarjouksesta.
– Kaikki lasten herkut, mehut tai karkit, jäävät kauppaan.
Vuoden aikana Satun perheen asumistuki pieneni, kun perheen kolmas ja vanhin lapsi muutti omilleen. Vuokra kuitenkin nousi 50 euroa.
– Mutta vuokrannousu oli Kelan mukaan niin pieni, ettei se vaikuttanut asumistuen määrän, Satu kertoo.
Kuitenkin perheelle 50 euroa on iso summa, ja nyt käteen jää entistä vähemmän.
Satu sanoo lapsiensa ymmärtävän perheen tiukan taloudellisen tilanteen, mutta sitä he eivät aina ymmärrä, miksi muilla perheillä ei ole yhtä tiukkaa.
– On vaikea sanoa lapselleni, että hän ei voi mennä muiden kanssa ostoskeskukseen.
"En haluaisi olla riippuvainen Kelasta"
Senja kertoi viime vuonna, että hänen vuokransa oli nousta usean satasen eikä hänellä olisi siihen varaa.
Viime keväänä häneen osui sekä asumistuen että työttömyysturvan lapsikorotuksen poistuminen.
Nyt hän kertoo, että hän löysi samalta alueelta nopeasti uuden, pienemmän asunnon. Vuokra asunnossa on lähes sama, mitä se oli aiemmassa. Eroa on noin 50 euroa.
Kauemmas Senja ei voinut muuttaa lapsensa koulun myötä.
Senja on edelleen työtön. Jo viime vuonna hän kertoi etsineensä töitä puoli vuotta, eikä työtä ole vieläkään löytynyt.
Hän on vuoden aikana myös opiskellut lisää sekä ollut työttömyyspalveluiden valmennuksissa.
– Siitä huolimatta, en aina edes saa kielteistä vastausta työpaikkahakemuksiini, vaan niihin jätetään täysin vastaamatta.
Tilanne turhauttaa Senjaa, joka haluaisi löytää työn, jota pystyisi lapsensa koulunkäynnin ajan tekemään.
– En haluaisi olla riippuvainen Kelasta tai mistään tuista, hän toteaa.