Äidiksi vanhemmalla iällä? Iäkkäiden lapset suuremmassa autismin vaarassa

Sekä äidin että isän korkea ikä lapsen syntymän aikaan liittyy suurempaan autismiriskiin. Ennen tätä tutkimusta ei ole ollut varmaa, ovatko isän ja äidin iän vaikutukset riippumattomia toisistaan.

Iäkkäänä lapsensa saavien jälkeläiset ovat tavallista suuremmassa autismin vaarassa, mutta sama saattaa koskea myös lapsia, joiden vanhemmilla on suuri ikäero. Ilmiötä on selitetty muun muassa iän myötä lisääntyvillä mutaatioilla sukusoluissa, kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Tiedot käyvät ilmi hiljattain julkaistusta monikansallisesta tutkimuksesta, jossa vanhempien iän ja lapsen autismiriskin yhteyksiä selvitettiin lähes kuuden miljoonan lapsen tiedoilla Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Israelista ja Australiasta. Lapset olivat syntyneet vuosina 1985–2004 ja heitä seurattiin vuosiin 2004–2009.

Seurannan aikana autismin kirjoon kuuluva häiriö diagnosoitiin 30 000 lapsella.

Myös vanhempien ikäero liittyi suurentuneeseen riskiin

Analyysin perusteella sekä äidin että isän korkea ikä lapsen syntymän aikaan liittyi suurempaan autismiriskiin ja tämä havaittiin riippumatta toisen vanhemman iästä.

Yli 50-vuotiaan isän lapsen autismiriski oli 66 prosenttia suurempi kuin 20–29-vuotiaan isän. Verrattuna 20–29-vuotiaaseen äitiin 40–49-vuotiaana raskaaksi tulevan lapsella todettiin autismi 15 prosenttia todennäköisemmin.

Samanlainen yhteys havaittiin myös alle 20-vuotiaana äidiksi tulevilla.

Suurimmillaan riskit olivat tapauksissa, joissa kummatkin vanhemmat olivat iäkkäitä lapsen syntyessä. Myös vanhempien välinen yli kymmenen vuoden ikäero liittyi suurentuneeseen autismiriskiin.

Ennen tätä tutkimusta ei ole ollut varmaa, ovatko isän ja äidin iän vaikutukset riippumattomia toisistaan. Tulokset lisäävätkin tältä osin tietoa vanhempien iän ja vauvan autismiriskin välisestä yhteydestä.

Aiemmissa tutkimuksissa isän korkea ikä hedelmöittymisen aikaan on yhdistetty myös suurentuneeseen skitsofrenian ja useiden muiden mielenterveysongelmien riskiin.

Tutkimus julkaistiin Molecular Psychiatry -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lue myös:

    Uusimmat