Nyt hävettää. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta silloin tällöin sanoo noin itselleen tai lähipiirilleen, aiheesta tai aiheetta. Häpeä ei ole vain suomalainen piirre, mutta kansallisiakin piirteitä häpeän tunteissa on, ainakin meillä suomalaisilla.
Täällä hävetään omaa kännissä hölmöilyä. No, ainakin lähes puolet suomalaista, 43 prosenttia, niin tekee, käy ilmi tutkimusyhtiö Kantarin viestintäyhtiö Tekirille tekemästä tutkimuksesta.
Eniten (57 prosenttia) suomalaisia hävettää ongelmat oman kehon, erityisesti painon, kanssa. Yli neljää kymmenestä syö sisältä ainakin hetkellisesti rahaongelmat, tai jos on langennut vaikkapa pyramidihuijaukseen tai muuhun höplästä vetoon.
Kenen toisen sitten pitäisi hävetä, noin niin kuin omasta mielestä?
Itänaapurin johtajan fanittajat saisivat istua häpeäjalkapuussa, samoin rasistit rikoslakia kiertävät. Huutia saavat myös muun muassa sovinistit, veronkiertäjät ja salaliittoteoreetikot.
Huono, epäkohtelias ja epärehellinen käytös näyttää harmittavan suomalaisia. Kansankunnan moraali näyttää voivan ihan hyvin. Itsekkyys ja ahneus eivät ole muodissa.
"Häpeä on syyllisyyttä, jolla on yleisö"
Mutta mitä häpeä on?
– Häpeä on syyllisyyttä, jolla on yleisö, todellinen tai kuviteltu pelätty. Se on erittäin vahva voima, ihmisen vahvimpia tunteita. Syyllisyys saattaa keskittyä tiettyyn tekoon tai mokaan, mutta häpeä täyttää koko persoonan, määrittelee psykologi, työelämäprofessori Pekka Sauri, joka osallistui häpeää käsittelevään keskusteluun Porin SuomiAreenassa.
Saurin mielestä häpeä ja häpeän pelko osaltaa pitää yhteiskuntaa koossa,.
Häpeämisen tunteissa on tietysti vaihtelua riippuen sukupuolesta, poliittisesta maailmankuvasta ja asuinpaikasta.
Maaseutulaisten mielestä häpeän viittaan saisivat pukeutua konsultit, kriminaalit ja seksityöläiset. Pääkaupunkilaisuuden sinänsä pitäisi myös olla häpeämisen paikka, sanoo 11 prosenttia maaseudun ihmisistä.
Urbaaneissa piireissä – yllätys yllätys – kismittävät erityisesti nuo kirotut sähköpotkulaudoilla huristelijat, fillaristit ja äijäilijät, siis sovinistit. Kaupunkilaiset ovat melko armeliaita böndellä asumiseen. Vain yksi prosentti heistä katsoo, että jyväjemmarien tulisi hävetä eksistenssiään.
Vasemmistolaisia häpeä painaa oikeistolaista enemmän.
Työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja fyysisen pituuden puute syövät aika ajoin vasemmalla. Oikeistolaista paitsi ottaa päähän, myös hävettää, pienet tulot, tai ainakin pienemmät kuin kaverilla.
Naisia ja miehiä ärsyttävät eri asiat, ainakin osin.
Äärivasemmistolaisuus, ilmastoaktivistit, stadilaiset, feministit- tajutkaa hävetä, miehet osoittavat sormellaan naisia enemmän.
Naisten mielestä häpeäpaaluun tulisi sitoa erityisesti rasistit, sovinistit ja rikolliset.
Joukostamme löytyy myös heitä, joille on ajanhukkaa tokaista, että häpeäisit nyt, edes vähän.
Miehistä 12 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia on sitä mieltä, että häpeä on muiden juttu, oli kyse mistä tahansa. Tässä porukassa on enemmän oikeisn väkeä kuin vasemmiston ihmisiä.
"Häpeä tekee ihmisestä ihmisen"
Somevaikuttaja, yrittäjä Cheyenne Järvinen on ollut keltaisen lehdistön kourissa.
Hän on ns. julkkis, ja sanoo olevansa sinut henkilöhistoriansa kanssa. Häpeän tunteita hänelle voi aiheuttaa, kun muuta tahot nostavat menneisyyttään esiin, Järvinen kertoo.
Myös häpeä-keskusteluun Porissa osallistuneen Järvisen mielestä häpeä on hyväksi.
– Ihmisen pitää hävetä, häpeä tekee ihmisestä ihmisen. Häpeä on inhimillinen tunne, se auttaa ihmisiä olemaan parempia toisilleen, hän sanoo.
Kantarin tutkimukseen vastasi hieman yli tuhat täysi-ikäistä mannersuomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
Yksi summa summarum: Jos on helsinkiläinen polkupyöräilevä toimittaja, häpeämistä vasta riittääkin.