Veri- ja virtsanäytteitä, monitorointia, käyttäytymisen seuraamista. Sitä kaikkea kuuluu pandahoitajan työpäivään Ähtärissä, jossa tutkitaan pandojen lisääntymiseen liittyviä merkkejä. Tulokset ovat kiinnostavia tutkimusmielessä, mutta taustalla siintää myös ajatus eläinpuiston omista pandapienokaisista.
Pandahoitaja Anna Palmroth kertoo, että molemmilla pandoilla painaa murrosikä päälle. Se tekee elämästä niiden kanssa haastavaa mutta kiinnostavaa.
– Pyryllä murrosikä näkyy reviirin merkkailuna ja kävelynä ja haisteluna. Se vahvistaa sitä omaa reviiriään ja kertoo olevansa kukkulan kuningas. Pyry myös enemmän hajottaa asioita kuin leikkii niillä.
– Lumi on toisina päivinä leikkisä ja aktiivinen ja hyvää pataa Pyryn kanssa, toisina päivinä se on hoitajia ja Pyryä kohtaan enemmänkin, että "saisinko olla yksin, en halua leikkiä teidän kanssanne".
Lumi ja Pyry vaihtavat ajoittain tarhoja, jotta ne tutustuisivat toistensa hajuviesteihin. Tämä saattaa edesauttaa kiimaan tuloa sekä aikanaan pandakaksikon lisääntymistä.
Ne jättävät toisilleen hajumerkkejä, joista toinen voi haistella "minkälaisia sydämiä sinne on tällä kertaa jätetty", Palmroth muotoilee.
Näytteitä ja dataa päivittäin
Nyt eläinpuistossa keskitytään keräämään pandoista dataa, jota analysoidaan tarkkaan. Vain sitä kautta voidaan sanoa varmuudella, milloin pandat tulevat sukukypsiksi ja kiimaan – tapahtuuko se tänä keväänä vai myöhemmin.
– Pandamme ovat vielä hyvin nuoria. Kun meillä on tarpeeksi tietoa niiden hormonitasoista ja käyttäytymisestä, olemme valmiita, kun kiima-aika koittaa. Meidän on tärkeää tietää, miten naaras käyttäytyy, kun sen kiima-aika lähestyy, Palmroth sanoo.
Pandojen virtsanäytteitä kerätään päivittäin, verinäytteitä otetaan harvemmin ja käyttäytymisen ja esimerkiksi ruokahalun muutoksia kirjataan ylös.
