Pandat luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi. Niitä elää luonnossa enää vajaat 2000 kappaletta. Suojelua rahoitetaan myös lainaamalla pandoja eläintarhoihin eri puolille maailmaa.
Pandasta on tullut luonnonsuojelun symboli eri puolilla maailmaa. Aiemmin panda luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi lajiksi, mutta viime vuonna tilanteen todettiin hieman kohentuneen ja laji luokitellaan nyt vaarantuneeksi.
– Niitähän elää luonnossa vajaat 1900 yksilöä eli puhutaan maailman mittakaavassa todella pienestä yksilömäärästä, vahvistaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Elinympäristöjen häviäminen uhkaa pandoja
Monet asiat uhkaavat edelleen pandoja.
– Tällä hetkellä suojelualueita on 67 ja niiden välillä on erilaisia käytäviä. Metsiä ei saa enää kaataa niillä alueilla, joilla pandat elävät. Tästä huolimatta elinalueet supistuvat. Kaksi kolmasosaa pandoista elää suojelualueilla, mutta kolmasosa edelleen niiden ulkopuolella. Niihin kohdistuu erilaisia uhkatekijöitä, muistuttaa Luukkonen.
Pandojen elinalueet sijaitsevat Kiinan keskiosissa vuoristossa. Suurin uhka lajille on elinympäristöjen häviäminen. Yli 400 pandaa on sijoitettu Kiinaan suojelukeskuksiin. Sieltä on lainattu reilut 50 pandaa eläintarhoihin 13 eri maahan.
Puolet vuokrasta suojelutyöhön
Euroopassa pandoja on muun muassa Itävallassa, Ranskassa ja Espanjassa ja pian siis myös Suomessa.
– Näiden tarhapandojen lainaaminen eläintarhoihin on siinä mielessä ihan hyvä, että silloin vastaanottava valtio maksaa niistä tietyn vuokran ja vuokrahinnasta nykykäsityksen mukaan noin puolet pitäisi mennä luonnonvaraisten pandojen suojelutyöhön, kertoo Luukkonen.
Vuokrasummista ei mielellään puhuta ääneen.
– Yleinen käsitys on, että pandan vuokra on noin miljoona euroa tai Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Uskoisin, että samaa hintatasoa Suomenkin laina on, sanoo Luukkonen.
Poikaset palautetaan Kiinaan
Jos pandat saavat poikasia esimerkiksi Suomessa, ne palautetaan Kiinaan 2 - 4 vuoden ikäisinä. Pandan pennut painavat syntyessään vain 140 grammaa, kun emokarhulla voi olla painoa 150 kiloa.
– Olen tavannut meille tulevat pandat ja se on erittäin hyvä pandapariskunta. Poika on hyvin aktiivinen ja tyttö diplomaattisen rauhallinen. Uskon hyvinkin, että kun aika koittaa, meillä tulee olemaan pandapienokaisia, vakuuttaa Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski.
Pandojen päivät kuluvat ruokailuun, ruuan etsimiseen ja lepäilyyn. Pääravintoa on bambu, jota panda voi syödä lähes 40 kiloa päivässä. Suomen pandoille bambut tuodaan Hollannista.