Ylioppilaskokeiden sähköistäminen ei vielä vaikuttanut äidinkielen esseekokeeseen, vaan abiturientit kirjoittivat esseensä maanantaina perinteiseen tapaan paperille.
– Kyseessä oli aika tavanomainen esseekoe. Se on rakennettu samalla tavalla jo vuosia, arvioi ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) äidinkielen jaoksen puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka.
Abeja pyydettiin kirjoittamaan esimerkiksi siitä, mihin suomalaisen räpin suosio perustuu, mikä on autoilun tulevaisuus, missä kulkevat sananvapauden rajat tai miksi oman tekemisen jakamisesta sosiaalisessa mediassa on tullut niin suosittua.
Kokelas sai valita yhden tarjolla olevista kirjoitustehtävistä. Kokeen tarkoituksena on muun muassa arvioida kokelaan yleissivistystä ja kirjallista ilmaisukykyä.
– Mukana on aina kaunokirjallisia teoksia sekä elokuvien ja teatterin kaltaista kulttuuria. Tavatonta ei myöskään ole populaarimusiikkiin liittyvä tehtävä, Luukka sanoo.
Äidinkielen koe on kaksiosainen. Siihen kuuluva tekstitaidon koe oli toissa viikolla. Yo-tutkintolautakunnan mukaan tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito.
Äidinkielen kokeeseen on tänä syksynä ilmoittautunut reilut 5 000 osallistujaa. Heistä noin 400 teki kokeen ruotsiksi.
Yhteensä kirjoituksiin osallistuu nyt syksyllä noin 36 000 kokelasta.
1:55
Äidinkielen koe sähköiseksi vuonna 2018
Äidinkielen koe muuttuu sähköiseksi syksyllä 2018. Se on toiseksi viimeinen koe, joka muutetaan sähköiseksi, Luukka kertoo. Viimeisenä on matematiikka.
– Äidinkielen sähköisessä kokeessa voisi sitten mukana olla esimerkiksi jokin räppivideo, jonka kautta aihetta voisi pohtia, Luukka pohtii.
Hänen mukaansa kouluille haluttiin muun muassa antaa aikaa tottua teknisiin välineisiin ja varmistaa, että sähköinen koe toimii.
– Äidinkielen kokeessa on paljon kirjoittajia. Siksi se on viimeisiä.
Maantiede kirjoitettiin syyskuussa ensimmäisenä aiheena täysin sähköisesti. Myös filosofian saksan kielen kokeet on muutettu sähköisiksi.