Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

80 vuotta sitten: Hävittäjälentäjä Oiva Tuominen pudotti Joensuun taivaalta neljä vihollisen pommikonetta vartissa

2:1080 vuotta sitten hävittäjälentäjä Oiva Tuominen pudotti Joensuun taivaalta neljä vihollisen pommikonetta vartissaKatso videolta sotakamreeri Rauno Suhonen selostus voitokkasta heinäkuusta Joensuussa.
Julkaistu 06.07.2021 19:46
Toimittajan kuva

Keimo Lehtiniemi

keimo.lehtiniemi@mtv.fi

Joensuun taivaalla tehtiin 80 vuotta sitten sotahistoriaa. Hävittäjälentäjä Oiva Tuominen pudotti jatkosodan toisella viikolla, heinäkuussa 1941, neljä neuvostoliittolaista pommikonetta parissakymmenessä minuutissa. Sotalennoille lähdettiin kuivan kesän paljastamalta hiekkarannalta.

Saimaan pohjoisinta nurkkaa huuhteleva valtava Pyhäselkä oli kesällä 1941 poikkeuksellisen matalalla. Tiedot vaihtelevat, mutta vesi oli metritolkulla normaalia alempana.

– On mahdollista, että ranta oli Linnunlahdella ja Aavarannalla noin 200 metriä kauempana kuin tavallisesti. Paikka oli sotilastiedusteltu hyvissä ajoin, ja Joensuun seudusta tuli ilmavoimien tukikohtakeskittymä. Alueelle sijoitettiin suuri määrä koneita, jopa puolet lentävästä kalustosta, kertoo Ilmavoimien historiaan perehtynyt Joensuun Ilmasillan puheenjohtaja, sotakamreeri Rauno Suhonen.

Joensuun keskustan tuntumassa sijaitsi kolme tukikohtaa, joista lennoille lähtivät sekä hävittäjät että pommikoneet. Alueella pitivät majaansa jatkosodan alun legendaariset lentolaivueet ja niiden konetyypit kuten Dornierit, Blenheimit, Moranet, Fiatit, Brewsterit ja Gloster Gladiatorit.

– Läheisen Höytiäisen Hirvirannassa toimi vielä vesilentoasema, josta huollettiin suomalaisten koko kaukopartiotoiminta vuosina 1941–1944.

Lentäjät asuivat kesähuviloissa

Ilmavoimien toiminta näkyi monella tavalla Joensuussa. Sotilaita oli paljon komennuksilla ja kaupunki sykki elämää. Lähellä veden alta paljastuneita  hiekkarantoja oli runsaasti paikallisten asukkaiden kesähuviloita, jonne sotilashenkilöstöä majoitettiin.

– Talvella koneet nousivat ilmaan jääkiitotieltä, joka aurattiin Pyhäselän jäälle. Avara järvenselkä oli kovalla pakkasella ja viimalla ankara työskentelypaikka sekä lentäjille että erityiseti huollolle, Suhonen muistuttaa.

Esimerkiksi koneiden öljyt jouduttiin kylmimpinä päivinä valuttamaan tyhjiin maitotonkkiin ja viemään lämpimään ennen seuraavaa lentoa.

– Se aiheutti valtavan lisätyön mekaanikoille.

Kun rintama siirtyi jatkosodan vuosina yhä idemmäs, toiminta Joensuussa hiljeni ja niin sanottuja työkenttiä siirrettiin lähemmäs taistelevia joukkoja.

Lentomestari Oiva Tuominen koneensa vieressä. Koneen siipeen maalattu voittoviiruja. SA-kuva.Lentomestari Oiva Tuominen koneensa vieressä. Koneen sivuperäsimeen maalattu voittoviiruja. SA-kuva.SA-kuva

Neljä pommaria alas vartissa

Pohjois-Karjalan taivaalla ja erityisesti Joensuun seudun ilmatilassa saavutettiin heinäkuun alkupäivinä 1941, sodan toisella viikolla, merkittäviä ilmavoittoja. Ajalla 3.–6. heinäkuuta suomalaiset lentäjät pudottivat alueella kuusi Neuvostoliiton pommikonetta.

Hurjimpaan saavutukseen ylsi talvisodan jälkeen vääpeliksi ylennetty hävittäjälentäjä Oiva Tuominen. Hän pudotti 4. heinäkuuta 1941 peräti neljä Tupolev SB pommaria noin 20 minuutissa.

– Tuominen ryntäsi ilman erillistä käskyä koneelle, ampaisi Fiatin taivaalle ja ryhtyi taisteluun. Pisin aika hänellä meni viimeisten koneiden takaa-ajoon, Suhonen kuvaa tilannetta.

Ilmataistelukertomuksesta selviää, että taistelu käytiin kilometrin korkeudessa. Tuomisen pudottamista koneista kaksi putosi Pyhäselkään, kolmas Tuupovaaraan ja neljäs Tohmajärvelle nykyisen rajan taakse. Viimeisen pudotuksen varmistivat etulinjan joukot.

– Havaitsin koneet vähän pommien putoamisen jälken ja ilmatorjuntatykkien räjähdyspilvistä. Tulin itse juuri pilven alapuolelle. Ajoin vastaan ja ammuin vasenta siipikonetta päin moottoria ja sen jälkeen 50 metrin päästä takaa, jolloin se syttyi tuleen, Tuomisen kertomukseen on kirjattu.

Räjähtävä luoti bensatankkiin

Myös muut kolme pudotusta selostetaan tarkemmin. Omaan koneeseen Tuominen sai kaksi osumaa, toinen meni läpi bensatankista ja toinen osui peräsimeen. Tuomisella oli myös muita vastoinkäymisiä lennolla.

– Toinen konekivääri vain toimi, kun toisesta katkesi heti ensimmäisen sarjan jälkeen vyönivel, ilmataistelukertomuksesta selviää.

Rauno Suhonen pitää Tuomisen pudotuksia jopa kansainvälisesti merkittävänä saavutuksena.

– Ilmavoitto oli merkittävä ja se nosti suomalaisten itseluottamusta. Fiat oli tuolloin jo vanhentunut konetyyppi, mutta taitavissa käsissä sillä hyvin pärjättiin.

Tuominen saavutti talvi- ja jatkosodassa kaikkiaan 44 ilmavoittoa. Heinäkuun alkupäivien menestys johti samalla siihen, että lentomestariksi ylennetty Tuominen nimitettiin elokuussa 1941 Mannerheim-ristin ritariksi. Hän kuoli vuonna 1976.

Joensuun voitonpäivien muut pudotukset tekivät kersantit Urho Lehtovaara ja Paavo Saarni.

Ässät palasivat saunan lauteille

Neuvostoliiton punailmavoimat pommitti Joensuun seutua voimakkaimmin vasta jatkosodan viimeisenä kesänä elokuussa 1944 noin 36 pommikoneen voimin. Saatttohävittäjät mukaan laskettuna operaatioon osallistui 60 sotakonetta.

– Se on edelleen mysteeri miksi Joensuun seudun tukikohtakeskittymää ei pommitettu aiemmin rajummin, Suhonen pohtii.

Jatkosodan jälkeen hävittäjä-ässät palasivat Joensuuhun muistelemaan menneitä. Paikkana oli niin sanottu ritarilentueen viimeinen päällikkö (3/HLeLv 24), kapteeni Väinö Suhosen huvila. Se sijaitsi Pyhäselän Selkäsaaressa aivan sotavuosien hiekkakenttien vieressä.

– Siellä kokoontuivat maineikkaimmat hävittäjälentäjät useina kesinä taistelemaan ilmasotaa uudestaan saunan lauteilla. Niihin taisteluihin eivät saaneet osallistua ketkään muut kuin juuri niihin taisteluihin osallistuneet, Suhonen tarkentaa.

Lauteilta löytyivät myös Suomen tunnetuimmat hävittäjä-ässät, kaksinkertaiset Mannerheim-ristin ritarit Ilmari Juutilainen ja Hans Wind.

Vääpeli Oiva Tuominen nojaamassa lentokoneeseensa.Oiva Tuominen nojaamassa lentokoneeseen. SA-kuva.SA-kuva

Juttua korjattu 7.7.2021 kello 9.49: Muutettu voittoviiruja kuvaavan kuvan kuvatekstiä. Aiemmin kuvatekstissä kerrottiin, että viirut on maalattu lentokoneen siipeen. Ne on kuitenkin maalattu koneen sivuperäsimeen. 

Lisää aiheesta:

Kannaksen unohdetun ratkaisutaistelun viimeinen sankari on poissa – "Mietin päivän olevan viimeiseni"Näin Helsingin ilmantorjunta esti Stalinin tuhosuunnitelman: "Suomen kansa kärsimään ja pääkaupunki kiviraunioiksi"Parikymppinen Osmo todisti sotaa eturintamassa – autenttiset päiväkirjat paljastavat lohduttoman rintama-arjen: ”Sotien jälkeen olin yksin jäljellä”Everstin ovela suunnitelma hämäsi vastustajan totaalisesti – USA:lle voitto ilmataistelussa Vietnamin sodassa vain 13 minuutissa"Oikea nuija pysähtyi", ehti lentäjä sanoa ennen koneen rysäystä järveen: Rissalan turmassa kuoli poliitikkoja ja yritysjohtoa – Tarja Halosella ja naiskansanedustajalla päinvastaiset kohtalotSatavuotias kaukopartiomies muistelee: “Välihousut unohtuivat 40 asteen pakkasessa”
JatkosotaIlmavoimatJoensuuLentokoneetKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Jatkosota
  • 19.10.11:03
    Kirja-arviot

    Suomi ei hurmaantunut natseista – uutuuskirja avaa mutkikasta suhdettamme Hitlerin Saksaan

  • 27.9.06:03
    Tiedustelupalvelut

    Sotilastiedustelu teki talvisodassa kriittisen virheen – vaiennettiin myöhemmin oikeista havainnoista

  • 20.9.06:11
    Sodat

    Mikko Porvali tietää, mitä kaukopartioissa koettiin: Isoisä koulutti venäläissotavangeista vakoojia, isosedän kasvoissa ikuinen merkki sodasta

  • 19.8.16:51
    Analyysi

    Päätoimittajan analyysi: Suomen historiasta ei kannata ottaa mallia Ukrainan rauhanneuvotteluihin

  • 1.8.16:03
    Venäjä

    Päätoimittajan kommentti: Venäläisten harjoittamaa muistomerkkivandalismia ei pidä katsella hiljaa sivusta