Perustulo nostaisi pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tuloja, mutta verotusta olisi kiristettävä perustulon rahoittamiseksi. Siksi heidän nettotulonsa pysyisivät selvityksen mukaan lähes ennallaan.
Erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli selvityksessään koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia.
Vaikutukset on laskettu mikrosimulaatiomallilla, jota on käytetty kaikissa verotukseen ja useissa sosiaalietuuksiin liittyvissä uudistuksissa 1980-luvun lopulta lähtien. Mallin tietoaineistona on Suomen väestöä kuvaava, tilastollisesti edustava otosaineisto.
Malli mukailee pitkälti tavanomaisia, viime vuosina kehittyneisiin maihin kaavailtuja perustulomalleja, jossa perustulo korvaa nykyiset vähimmäisetuudet ja sen ylittävä etuustulo maksetaan ansioetuutena.
Siksi eläkettä ja päivärahaa saavien veronalaiset tulot säilyvät lähes ennallaan. Muilta osin perustulo rahoitetaan palkka- ja yrittäjätulon verotusta kiristämällä niin, että perustulosta saatu hyöty ”verotetaan takaisin” eivätkä julkisen sektorin kustannukset kasvaisi.
Mallista hyötyisivät pienituloiset, häviäjiä keski- ja suurituloiset
Perustulon suuruus on eläkkeensaajilla 784,52 euroa kuukaudessa, opiskelijoilla 220 euroa kuukaudessa. Kaikki muut perustuloon oikeutetut saisivat 696,69 euroa kuukaudessa.
Eläkkeensaajien perustulo vastaa takuueläkettä ja opiskelijoita lukuun ottamatta muiden perustulo vastaa vähimmäismääräistä työttömyysetuutta ilman lapsikorotuksia.
Perustuloa maksettaisiin yhteensä 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla.