Vihreät tavoittelee verotonta 600 euron perustuloa, joka olisi vastikkeetonta. Puolue toteuttaisi perustulon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Ensi vaalikaudella otettaisiin käyttöön puolikas 300 euron perustulo ja täyteen perustuloon siirryttäisiin vaalikaudella 2023–2027.
Ensi vaalikaudella puolue niputtaisi nykyiset vähimmäisetuudet eli työmarkkinatuen sekä perus-, sairaus- ja vanhempainpäivärahat vastikkeelliseksi perusturvaksi, jonka tasoa korotettaisiin 50 eurolla. Sen jälkeen puolikas vastikkeeton perustulo korvaisi osan muusta perusturvasta.
Vihreiden mallissa perustuloa täydentäisivät nykyisen asumistuen korvaava henkilökohtainen asumislisä, joka perustuisi alueen yleiseen vuokratasoon sekä harkinnanvaraisena lisänä myönnettävä toimeentulotuki.
Perustuloa maksettaisiin 18 vuotta täyttäneille eläkkeelle siirtymiseen asti. Perustulo ei vaikuttaisi eläkkeisiin. Tulojen kasvaessa etuus verotettaisiin pois.
Laajempi perustulokokeilu
Puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan puolikas perustulo olisi toteutettavissa karkeasti arvioituna noin 500 miljoonalla eurolla. Kokonaan perustuloon siirtymiselle ei ole vielä kustannusarviota.
– Koska vihreillä on pitkäaikaisena veropoliittisena tavoitteena siirtää painopistettä pois työn verottamisesta, kannattaisi samaan aikaan koko perustuloon siirtymisen kanssa toteuttaa vihreä verouudistus, jossa perustuloon siirtymistä ei rahoitetakaan tuloverojen kautta, vaan mennään ympäristö-, haitta- ja kulutusverojen puolelle, Miettinen kertoi vihreiden päivitetyn perustulomallin julkistustilaisuudessa torstaina.
Vihreät myös peräänkuuluttaa laajempaa, esimerkiksi 10 000 ihmisen perustulokokeilua.
– Se auttaisi kertomaan siitä, miten perustulo toimii opiskelijalla tai miltä se näyttää itsensätyöllistäjän näkökulmasta. Nykyisellään perustulokokeilun ongelmana on ollut se, että siellä on vain parituhatta ihmistä ja kaikilla sama status eli pitkäaikaistyöttömyys, kertoi vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.