Mainos

# 62 Lalli Partinen

Kiekkoleijona numero 62

Idän jättiläinen herätti suurta kunnioitusta pelaajien keskuudessa.

Lalli Partinen oli kovan ja taklaavan pelityylinsä ansiosta rakastettu ja vihattu pelaaja. 1960-70-luvuilla ei juurikaan oltu vielä totuttu rajuihin taklauksiin, ja Partinen sai kärsiä siitä istumalla jäähyboksissa. Hän piti pääsarjan jäähyennätystä hallussaan aina vuoteen 2002 saakka, jolloin Toni Mäkiaho ohitti Partisen huikean 858 minuutin saldon.

Lasse Oksanen muistaa Idän jättiläisen hyvin.

- Olemme suurin piirtein saman ikäisiä ja pelasimme samaan aikaan. Lalli oli erittäin kunnioitettava pakki. Hänellä oli suuri massa, hän oli vahva ja hän käytti vartaloaan taklatessa. Oli parempi pitää silmät auki, eikä voinut mennä kauheasti pää alhaalla, muuten kaukalosta kannettiin nopeasti pihalle, Oksanen nauraa.

- Lalli oli sellainen kilometripylväs, josta piti yrittää päästä ohi. Taklaava vahva pakki, jota kohtaan kaikki hyökkääjät tunsivat kunnioitusta.

Taklauspelin pioneeri

Talonpoika Lallin mukaan nimensä saanut jääkiekkoilija kärsi jäähyboksissa Oksasen mielestä osin myös aiheettomasti. Siihen aikaan huomiota herättävän isokokoinen pelaaja (187cm, noin 100kg) kaatoi kaukalossa ukkoa kuin heinää.

- Jäähyminuutit kuvaavat sitä, että hän taklasi aktiivisesti. Hän oli ensimmäinen rajusti taklaava pakki, ja ison koon takia tuli helposti jäähyjä, vaikkei hän väärin olisi taklannutkaan.

- Se oli sellaista jääkiekon kehittymisvaihetta silloin, kun taklauspeli tuli Suomeen. Lalli oli sellaisen pelin uranuurtaja ja sai siitä sitten vähän kärsiäkin, Oksanen selvittää.

Partinen tunnetaan myös nimellä Punainen kolmonen HIFK:n vuosiensa takia. Hän oli voittamassa helsinkiläisseuran riveissä kolmea mestaruutta. HIFK:ssa Partinen pelasi kaudet 1969–1977.

Ensimmäiset kymmenen vuotta Partinen pelasi kuitenkin Lappeenrannassa. SaiPa ei itsessään ollut tuohon aikaan varsinainen yleisömagneetti, mutta Partinen sen sijaan oli. Idän jättiläinen keräsi katsomoon kannattajia puolesta ja vastaan.

Yhteensä Partiselle kertyi pääsarjan otteluita 436.

Partinen päätti puolalaisen pelit

Pakki pelasi kuudesti MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa. Viimeisissä MM-kisoissaan Moskovassa 1973 Partisen ja laidan väliin jäi Puolan huippuhyökkääjä Krzysztof Białynicki sillä seurauksella, ettei puolalaista sen koommin nähty kansainvälisillä jäillä.

Partinen on ainoa suomalaiskiekkoilija, jota varten on erikseen järjestetty jäähyväisottelu. HIFK pelasi kotihallissaan Ässiä vastaan syyskuussa 1977 ja paikalle tuli 4000 katsojaa seuraamaan Idän jättiläisen viimeisiä otteita kaukalossa. Partinen sai HIFK:lta lahjaksi yli kolmemetrisen kiekkomailan, jonka pelaaja lahjoitti Urheilumuseolle.

Partinen toimi peliuransa jälkeen kaksi vuotta Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana (1986–88) ja B-maajoukkueen johtajana.

Lalli Partinen
Syntynyt: 20.elokuuta 1941, Kannonkoski
Puolustaja
SaiPa 1959–69
HIFK 1969–77
2 SM-kultaa, 2 hopeaa ja 3 pronssia

5 MM- ja 1 olympiakisat
120 A-maaottelua
B-maajoukkueen johtaja

SJL:n toimitusjohtaja

Teksti: Leena Lepistö / MTV3

Suomen Jääkiekkoliitto ja MTV3 etsivät yhdessä Kaikkien aikojen Leijonaa. MTV3 esittelee vajaan kolmen kuukauden aikana kaikkiaan 80 Leijonaa. Pelaajalistan kokoamisen valintakriteerinä on käytetty kyseisen pelaajan yleisiä edesottamuksia kotimaan ja ulkomaan kiekkokentillä, värikkyyttä ja persoonallisuutta unohtamatta.

(MTV3)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.