Jopa 50 000 rakennusta on jäämässä uusien suositusten määrittelemälle tulvariskialueelle. Näiden rakennusten omistajien olisi kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksensa turvaamiseksi tulvan varalta.
Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö julkaisivat vastikään uudet suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista. Ne kertovat, kuinka korkealle vesistön pinnasta missäkin paikassa kannattaa rakentaa, jotta rakennukset olisivat turvassa tulvilta.
Tavoitteena on, ettei rakennuksille aiheutuisi tulvavahinkoja kuin keskimäärin kerran noin 100–200 vuodessa tai harvemmin esiintyvillä tulvilla. Suositukset vaihtelevat eri puolilla maata. Korkeudet ovat päivittyneet muun muassa ilmastonmuutoksen ja maankohoamisen vuoksi.
Lähellä vettä asuvien varauduttava itse
Suomen ympäristökeskus on laskenut, että uusia suosituksia lähemmäs vesirajaa on rakennettu Suomessa noin 50 000 rakennusta, pääasiassa mökkejä ja rantasaunoja. Asia koskettaa noin 30 000 kansalaista.
Finanssialan Keskusliiton vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurisen mukaan näiden rakennusten omistajien olisi nyt mietittävä, miten varautua mahdollisiin tulviin.
– Omatoimista varautumista voi parantaa hankkimalla muoveja ja hiekkasäkkejä sekä rakentamalla tulvapenkereitä rakennustensa suojaksi, Pekurinen kertoo.
Pekurinen pitää merkittävänä, että uusiin rakennuskorkeussuosituksiin saatiin mukaan rakennuspaikan mukaan vaihteleva aaltoiluvara.
– Ennen alimpaan suositeltavaan rakennuskorkeuteen lisättiin aaltoiluvaraksi aina 30 senttimetriä. Nyt se arvioidaan aina paikan mukaan erikseen. Niissä paikoissa, joissa aallokko aiheuttaa merkittävän tulvariskin, aaltoiluvaraa lasketaan jopa puolitoista metriä.
Pekurinen kehuu valtiovallan viimeaikaisia toimia tulvavahinkojen torjunnassa, kuten poikkeuksellisten tulvavahinkojen korvausten siirtämistä valtiolta vakuutusyhtiöille. Parannettavaa löytyy silti.
– Taajamatulviin ei ole vielä ryhdytty varautumaan täysin asiaankuuluvalla tavalla. Rankkasateet ovat yleistyneet, eivätkä taajamien viemäriverkostot kykene ottamaan vastaan kasvavia vesimääriä kauttaaltaan asvaltoidussa rakennetussa ympäristössä. Tähän pitäisi löytää ratkaisuja, Pekurinen vaatii.