Lumipeitteen ohentuminen hillitsee kevättulvia. Rankkasateet yleistyvät ympäri vuoden, mikä lisää hulevesitulvia kaupungeissa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa pikkuhiljaa muutoksia tulvien luonteeseen. Keväisin sulamisvedet vähentyvät lumipeitteen ohentuessa, mutta samalla sateet lisääntyvät ympäri vuoden.
Näin jokien tulviminen keväisin helpottaa pitkällä tähtäimellä, mutta samalla rankkasateiden aiheuttamien hulevesitulvien riski kasvaa kaupungeissa.
– Arvioidaan, että suurimmat sateet voimistuvat 20 prosentilla. Vaikutuksia ei ole kovin tarkkaan arvioitu, mutta on selvää, että hulevesitulvien riski kasvaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi.
Aiempaa lauhemmat säät lisäävät tulvia kesäisin, syksyisin ja talvisin. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa lumet sulavat Myllyniemen mukaan talvisaikaan vähän väliä eivätkä yhdellä rysäyksellä keväällä.
Talvitulvat tulevat yleisemmäksi myös tulvista usein kärsivällä Pohjanmaalla. Jääpadot ovat kuitenkin ongelma myös talvitulvien yhteydessä.
– Vaikka sää lämpenee, joinakin talvina jää voi olla hyvinkin paksua. Se tietää ongelmia jääpatojen kanssa, Myllyniemi varoittaa.
Lumipeitteen ohentuminen vähentää tulvia myös Itä- ja Keski-Suomessa. Sen sijaan Lapissa vaikutus on monitahoisempi.
– Lapissa on sen verran kylmää, että ilmaston lämpeneminen ei tule vähentämään lunta sieltä lähivuosikymmeninä, vaan sateisuus lisää lumen määrää. Alkuvuosikymmeninä tulvat ovat näin kasvamaan päin, mutta sitten kun lämpeneminen voimistuu, kevättulvien merkitys pienenee, Myllyniemi arvioi.
Hulevesiongelmaan on olemassa erilaisia ratkaisuja
Tulvavahinkojen torjunnassa vallien rakentaminen on yksi tapa, mutta varsinkin hulevesitulviin pyritään Myllyniemen mukaan vaikuttamalla valuma-alueisiin eli pidättämään vettä.
Hän kertoo, että hulevesiongelmaan on olemassa erilaisia teknisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja. On hulevesipainanteita ja -altaita.
– Parkkipaikan tai pihan alla voi olla hulevesikasetti, johon rankkasateiden aikana kertyy vettä, ja sieltä sitä voidaan pikku hiljaa päästää pois, Myllyniemi sanoo.
Hän kertoo, että kaavoituksessa pitää olla nykyisin suunniteltuna, miten hulevettä pidätellään. Tulvariskialueita on kartoitettu eikä tulva-alueille saa rakentaa.
0:50
– Tieto on lisääntynyt ja maankäyttö muuttunut.
Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola arvioi, että ilmastonmuutoksen riskeistä tulvat ovat parhaiten tunnettuja.
Euroopan unionilla on tulvadirektiivi, jota Suomessa sovelletaan. Direktiivissä on ohjeistus, miten tulvariskialueet tunnistetaan. Kartoitetuille tulvariskialueille on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä.
– Viranomaistaholta tämä on aika hyvin hallussa. Sitten kun mennään yksittäisen ihmisen tasolle, niin tietoisuus vaihtelee, Juhola sanoo.
Voimakkaat myrskyt voivat nostaa meriveden korkeutta
Ilmastonmuutoksen arvioidaan nostavan vähitellen merenpintaa napajäätiköiden sulaessa. Juholan mukaan Suomessa maaperän nousu hillitsee merenpinnan nousun vaikutuksia.
Hän kertoo, että merenpinnan mahdollinen nousu on otettu huomioon suurissa kaupungeissa melko hyvin. Rannikoilla on nostettu alimpaa rakennuskorkeutta, ja esimerkiksi Helsingissä on rakennettu rannoille kävelyteitä, jotka ovat itse asiassa tulvavalleja.
Ongelmana ovat kuitenkin voimakkaat myrskyt, jotka saattavat luoda hyökyaallon ja nostaa merenpintaa äkillisesti. Juholan mukaan tätä vaaraa ei ole otettu selkeästi tarkasteluun.