45 minuuttia: Valita kaavoista ja tienaa

Oululaismies on useampaan kertaan tarjonnut rakennusliikkeille mahdollisuutta teettää hänen yrityksellään konsulttitöitä ja luvannut toimeksiantosopimusta vastaan vetää valituksensa pois. Tarjouksiin on myös Oulussa tartuttu ainakin kolme kertaa. MTV3:n tietojen mukaan yhteensä puhutaan useista kymmenistä tuhansista euroista.

Jokaisella kuntalaisella on halutessaan oikeus valittaa valtuuston hyväksymästä kaavasta hallinto-oikeuteen. Taustalla on tietenkin kuntalaisten oikeusturva: pitää voida vaikuttaa siihen, mitä rakennetaan ja minne.

Mutta kun valitusten käsittely eri vaiheineen voi viedä vuosia, avautuu myös niin sanotuille ammattivalittajille keino hidastuttaa rakennusprojekteja. Varsinkin pienemmille rakennusliikkeille taloudellinen riski rakentamisen viivästyksistä on suuri, sillä niillä ei välttämättä ole useita vaihtoehtoisia kohteita varalla. Tällöin valittajalla on vaikutusvaltaa rakennuttajiin – tosin ei lainkaan sillä tavalla kuin lain mukaan olisi tarkoitus.

Pienemmän pahan tie?

”Vaihtokauppaan” vuonna 2002 suostunut Rakennusteho Oy:n toimitusjohtaja Antti Moilanen kertoi asiasta 45 minuuttia -ohjelmalle. Yrityksellä oli yhdessä silloisen Rakennus Forumin kanssa useiden kerrostalojen projekti tulossa Kasarminrantaan ja suuri taloudellinen intressi päästä aloittamaan aikataulun mukaan.

– Valittajan kanssa tehtiin sopimus alihankintatyönä tehtävästä toimeksiannosta – muistaakseni kyseessä oli jokin selvitystyö ja sitä vastaan hän lupasi vetää valituksensa pois. Eihän se tietenkään mukavalta tuntunut, mutta vaihtoehto oli se, että perheyritykselle elintärkeä projekti olisi pysähtynyt ehkä jopa vuosiksi. Ei niitä ole noin vain otettavissa.

Sopimuksen hintaa Moilanen ei halua kertoa, mutta korostaa sitä, että mitään ei maksettu ohi kirjanpidon.

– Meidän yrityksemme kuten muutkin rakennuttajat tekevät jatkuvasti toimeksiantoja eri yritysten kanssa. Valittajalla oli yritys, jonka taustat tarkastimme. Meidän käsityksemme mukaan toimimme täysin laillisesti. Mutta ei tätä sopimusta olisi tämän yrityksen kanssa tehty ilman hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta kaavasta, se oli selvä asia.

Moilanen ei mitenkään kritisoi valitusoikeutta sinänsä, mutta pitää pitkiä valitusaikoja ongelmana.

Oululaismies on onnistunut yrityksissään myös kaksi kertaa tämän jälkeen eri rakennuttajien kanssa.

Kuvio on muillakin kerroilla ollut samanlainen: vain pieni joukko ihmisiä on tiennyt asiasta, sanankäänteet ovat olleet varovaisia ja tehdyt konsulttisopimukset ovat olleet sinänsä täysin asiallisia. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin tienneet, että ilman hallinto-oikeuteen tehtyä valitusta, niitä töitä ei olisi teetetty kyseisellä yrityksellä.

”Valitusoikeutta käytetään väärin”

Oululaismies oli ennen Moilasta lähestynyt myös silloisen Palmberg-Rakennuksen toimitusjohtajaa Ahti Heikkaa. Palmberg-Rakennus oli tuolloin Lemminkäinen-konserniin kuuluvan Alfred A. Palmbergin itsenäinen tytäryhtiö. Heikan mukaan valittaja esitti myös hänelle konsulttisopimuksen tekemistä valituksen poisvetämistä vastaan. Heikka ei suostunut ehdotukseen.

Hän ymmärtää kuitenkin myös niitä, jotka ovat lähteneet mukaan siinä pelossa, että projekti muuten viivästyy vuosia.

– Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että esimerkiksi vähän pienemmän yrityksen työkanta putoaa nollaan, työntekijät joudutaan irtisanomaan, yritys tekee konkurssin.

Heikan mukaan valitusoikeutta käytetään yleisesti aivan muuhun kuin mihin se on tarkoitettu. Jopa kolmasosa valituksista saattaa olla ns. ammattivalittajien tekemiä. Hän löytää monia motiiveja tämänkaltaiselle toiminnalle.

– Eräänlainen itsensä esiin tuominen tai semmoinen ähäkutti-mielihyvän tavoittelu tai tietyllä tavalla harrastus. Näyttäisi myös löytyvän sellaisia ihmisiä, joille rakentajat ovat sellainen erityistaho, joiden hankkeita tai menestymistä pitää kaikin voimin joka paikassa jarruttaa. Joillakin taas voi olla ääri-idealistisia tarkoituksia suuntaan tai toiseen, idealismiakin on monenlaista. Toisinaan valittajilla näyttää olevan tavoitteena oman edun saaminen tai se kuuluisa suomalainen naapurikateus.

Taloudellista etua tavoitteleviin valittajiin Heikka ei näin suoraan ole koskaan muuten törmännyt.

"Valitusoikeutta syytä pohtia"

Myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo, että laaja valitusoikeus voi houkuttaa myös tekemään valituksia kiusantekomielessä. Etukäteen ei kuitenkaan voida tietää valittajan motiiveista, ja siksi hallinto-oikeuden on tutkittava jokainen kaavavalitus omana tapauksenaan. Riippumatta siitä, onko samalla valittajalla tapana valittaa joka asiasta hallinto-oikeuteen.

Mäenpään mukaan rakennuttajien toivoma nopeampi käsittely ei ole ratkaisu ongelmaan.

– Jos käsittelyyn luodaan joku pikalinja, se vesittää koko valitusprosessin mielekkyyden.

Hän myös toteaa, ettei Suomessa ole vakavasti pohdittu sitä, pitäisikö valitusoikeutta kaava-asioissa rajoittaa niin, ettei se koskisi jokaista kuntalaista.

– Meillä on tässä pitkä perinne ja kaikenlaiset rajoitukset kaavoista valittamisoikeuteen koetaan ongelmallisiksi.

Mäenpään mukaan pitäisi kuitenkin vakavasti harkita sitä, pitäisikö kaava-asioissa rajoittaa oikeutta valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Jatkovalitusoikeutta voitaisiin rajata niin että siinä olisi kattavasti valituslupajärjestelmä että vain pahimmat virheet päätyisivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Mäenpää ei kommentoi sinänsä oululaistapauksia, mutta toteaa, että valitusoikeutta ei ole tarkoitettu taloudellisen edun hankkimiseen ja että sellaista yrittävän toiminta ei missään nimessä ole hyväksyttävää. Myös tällaisiin järjestelyihin suostuvien rakennusliikkeiden toimintaa hän pitää moraalisesti arveluttavana – joskaan ei laittomana.

Katso Hanna Takalan juttu (45 minuuttia 30.1.2013)

45 minuuttia avasi suoran linjan