Mainos

27.4.2003 Pergolaseinä

Pergolaseinä on erinomainen alueen jakaja etenkin rivi- ja paritalojen välisillä rajoilla. Se on ilmava elementti ja käyttökelpoinen ratkaisu moneen ahtaampaankin paikkaan. Pergolaseinän pilareiden juurille istutetut köynnökset antavat näkösuojaa, jota tarvittaessa voi vaivatta karsia.

Myös puutarhan sisällä pergolaseinä on oivallinen tilanjakaja. Pienemmästäkin puutarhasta saadaan usein mielenkiintoisempi kokonaisuus, kun se jaetaan erilaisiin osiin. Tilan ja alueiden jakamisessa mielikuvitusta voi käyttää vapaasti, kunhan muistetaan kunnioittaa suunniteltavan alueen ympäristöä.


Työvaiheet

1. Jotta pergolaseinä pysyy tukevasti pystyssä, valetaan pilarit betoniin. Maahan kaivetaan noin 50 senttiä hankasijaltaan olevat kuopat, joihin laudasta rakennetut valumuotit laitetaan.

Kuoppien pohjat tiivistetään kivituhkalla ja poljetaan tasaisiksi.

2. Valumuotit rakennetaan raakalaudasta ja naulataan kiinni siten, että ne on helppo irrottaa valun kuivuttua. Mikäli muottien teko laudasta ei luonnistu, ne voidaan korvata peltisillä kurkkupurkeilla tai pelkillä suorapohjaisilla, neliskulmaisilla kuopilla, joihin betonimassan voi valaa suoraan.

3. Ohjelmassa valmistettavan pergolaseinän pilareiden tekemiseen käytetään 70x70 mm kestopuuta. Kookkaamman pergolaseinän pilarit voivat vastaavasti olla tukevampaa materiaalia, jotta sopusuhtainen ilme säilyy.

Tämän seinämän korkeudeksi maanpinnasta tulee 180 cm. Muista lisätä tähän maan alle jäävä osa!

Pilareiden yläpäiden ulkokulmat siistitään sahaamalla niihin pienet viisteet (vain sinämän "pitkälle" puolelle - ei yläjuoksun alle jääviin kulmiin!)

4. Valulaatikoiden yläreunaan naulataan suora apulauta, johon pystypilarit tuetaan niiden saamiseksi varmasti suoraan linjaan.

5. Pystypilarit asetetaan laatikoihin laudan mukaisesti. Tarkastetaan hyvin huolellisesti niiden pystysuoruus pitkän vatupassin avulla ja varmistetaan ne oikeaan asentoon reivojen - tilapäisten viistotukien - avulla. Kaikissa tilapäisissä liitoksissa jätetään naulanpäätä näkyviin sen verran, että niiden irrotus käy myöhemmin helposti.

6. Pilareiden päälle sijoitettava yläjuoksu sahataan ja kolotaan pilareihin sopivaksi. Tässä yläjuoksu tehtiin kahdesta laudasta, joiden päät liitettiin yhteen pystypilarin päällä.

7. Yläjuoksun lyhyet poikkipuut sahataan erimittaisiksi siten, että keskimmäiseksi sijoitettava puu on pisin ja sitä seuraavat puut lyhenevät säännöllisesti päätyjä kohden kirkkoveneen mallisesti. Poikkipuut naulataan yläjuoksuun 50-60 sentin välein.

8. Lopuksi pilareiden ja yläjuoksun kulmiin sahataan viistotuet, jotka antavat seinälle huolitellun ilmeen.

Valuun on yksinkertaisinta käyttää kuivabetonia. Sen raudoitukseen käytetään 6-8 millin harjaterästä. Tämmöisen pienen erän sekoittaminen käy vaivattomimmin suoraan kottikärryssä - letkusta vettä pohjalle, jauho säkistä sekaan ja sekoitetaan lapiolla.

Laatikkoon kaadettaessa massaa on syytä välillä sekoittaa puukapulalla, jotta se varmasti täyttää laatikon tiiviisti.

Valun kuivumiseen riittää ilmasta riippuen päivä tai kaksi.

Kasvien hoito-ohjeet ja Perennojen istutus

Istutusalueen maa kunnostetaan ja huolehditaan, että monivuotiset rikkakasvit tulee todella hävitetyksi! Kasvualusta käännetään ja möyhennetään huolella, jotta juuret pääsevät kasvamaan esteittä.

Kasvit valitaan aina kasvupaikkavaatimusten mukaan. Vain siten päästään tavoiteltuihin kukintojen väreihin, lehtimuotoihin ja tuoksuihin sekä kukinta-ajankohtaan - tärkeitä valintaperusteita, jotka väärissä olosuhteissa jäävät saavuttamatta. Lopputulokseen vaikuttaa luonnollisesti myös se, halutaanko helppohoitoisia vai paljon hoitoa vaativia kasveja.

Istutuskuoppien tulee olla niin suuria, että juuripaakku mahtuu sinne vaivatta. Perennojen taimet istutetaan entiseen kasvusyvyyteen.

Perennojen taimia voi istuttaa pääsääntöisesti toukokuusta syyskuun loppuun. Kasvualustan syvyys on suurikokoisilla ja syväjuurisilla lajeilla vähintään 50 cm, keskikokoisilla ja matalajuurisilla lajeilla 30-40 cm. Kivikko - ja reunaperennoille riittää 20 sentin multakerros.

Maa tiivistetään käsin tai kastelemalla, ei maata polkemalla. Istutuksen jälkeen taimet kastellaan 1-2 kertaa viikossa, kunnes taimet kasvavat kunnolla. Paahteisilla paikoilla kastellaan useammin.

Maa peruslannoitetaan varovasti ennen istutusta. Sen jälkeen lannoitetaan tarvittaessa keväällä annosteluohjeiden mukaan. Vältä erityisesti liiallista typpeä, se lisää lehtien kasvua kukinnan kustannuksella.

Keväällä kuihtuneet varret leikataan pois.

Perennat on hyvä jakaa muutaman vuoden välein, kun kukinta heikkenee tai ryhmä alkaa näyttää ahtaalta. Keväällä kukkivat perennat jaetaan syksyllä ja syyskukkivat keväällä. Pioni ja kuunliljat eivät kuitenkaan jakamista siedä!


Huomioitavaa perennaryhmää suunnitellessa:

- Mieti kasvupaikan edellytykset: valo, varjoisuus, maaperä.
- Selvitä ryhmän luonne
- Ota huomioon mahdolliset jo olemassa olevat kasvit
- Tee istutussuunnitelma mittakaavassa
- Muista kasveja valittaessa kasvupaikan edellytykset ja puutarhan kokonaiskuva
- Älä kadota punaista lankaa: pidä mielessäsi värit, muodot ja kasvien porrastus korkeuden mukaan sekä kasvien ryhmittely.
- Valitse ensin huomion itseensä vetävät johtoperennat ja sitten näihin sopivat seuralaiskasvit.
- Täytä aukot täydennyskasveilla
- Lisää vielä sipulikasvit.


Villiviini

Villiviinien nuoria taimia kastellaan huolellisesti niin kauan, kunnes taimet ovat juurtuneet kunnolla. Myöhemmin kun taimet ovat lähteneet kasvuun, mitään hoitoa ei tarvita. Villiviinien taimet ohjataan lankaa pitkin ylöspäin, jotta ne pääsevät pergolaseinän puuosien päälle.


Helmililjat

Jotta kevään harmauteen saadaan väriä, istutetaan muiden kasvien joukkoon helmililjojen sipuleita.

Kukkasipulit kannattaa istuttaa aina suurin määrin. Etenkin matalat lajikkeet kuten lumikellot, helmililjat, idänsinililjat ja krookukset ovat kauneimmillaan satojen yksilöiden ryhmissä. Narsissit ovat parhaimmillaan pensaiden katveessa 20-30 sipulin ryhmiin istutettuina.


Kukkasipulien istutus

Syksyllä ilmojen kylmettyä on aika istuttaa kevät kukkivat sipulit. Möyhennä maa kunnolla ja lisää tarvittaessa kompostia. Kaiva kuoppa ja laita siihen isot sipulit pystyasentoon, pienet sipulit saa istuttaa sirotellen.

Istutussyvyys on noin 3 kertaa sipulin korkeus ja kukkasipulien istutusväli on isoilla sipuleilla noin 12 cm ja pienillä 5-7 senttiä. Kukkasipulit eivät viihdy märässä, joten savimaata tehdään ilmavammaksi sekoittamalla sen joukkoon hiekkaa. Sipulit kastellaan istutuksen jälkeen, jotta juurten kasvu nopeutuisi. Kastelun voi lopettaa, kun syyssateet alkavat.


Hinnat ja kasvit:

jättipoimulehti - Alchemilla mollis, 16 kpl 58¬
tarhakurjenpolvi - Geranium x magnificum, 20 kpl 90¬
säleikkövilliviini - Parthenocissus inserta tai vitacea, 3 kpl 19¬
helmililjat - Muscari - botryoides, 2 pss 8¬

Puuosat kestopuusta:

Pilarit 4 kpl 70 x 70 mm, yht. 12 m 26.64¬
Yläjuoksu 1 kpl 45 x 120 mm, 5.4 m 10.15¬
Lyhyet poikkipuut 45 x 95 mm, yht. 10 m 15.45¬
Kulmalistat 6 kpl 45 x 45, yht. 3 m 2.43¬
Laasti 21¬

Tämä sisältö on esitetty tv:ssä 27.4.2003.

Huom. mainitut hinnat ja yhteystiedot ovat esitysajankohdan mukaisia.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.