Hyötytarhan suunnittelu
Muodoiltaan ja rakenteiltaan koristeellista hyötytarhaa haluavan on hyvä ensitöikseen laittaa suunnitelma paperille. Tee suunnitelmaan aluksi vain hyötytarhan ääriviivat sekä kiinteät elementit kuten reunukset, polut sekä mahdolliset puuvartiset kasvit. Seuraavaksi suunnitelma siirretään paperilta puutarhaan.
Suunnitelman siirtäminen puutarhaan
Kun hyötytarhalle haetaan paikkaa, siinä pääosaa näyttelee valoisuus, sillä hyötytarha tarvitsee aurinkoa tuottaakseen kunnon satoa. Jo puolivarjokin heikentää sadon määrää ja laatua.
Oiva apuväline paikan hahmottamisessa on kuiva hiekka, jota laitetaan pulloon, joka toimittaa kynän virkaa. Pullosta on helppo sirotella hiekkaa ääriviivoiksi ja tarvittaessa pyyhkiä ja korjata niitä.
Kun hyötytarhan paikka on valittu pohjakaava siirretään maahan. Monimuotoisemman hyötytarhan pohjakaava siirretään paikallensa puutappeja ja lankoja apuna käyttäen. Kaarevat viivat voidaan merkitä taipuisalla letkulla. Mittaukset on syytä tarkistaa, sillä niiden on mentävä kerralla oikein.
Reunukset ja polut
Reunuksia sen enempää kuin polkujakaan ei tarvitse valaa pysyvästi betonilla. Valamatta tehtyjä reunuksia ja polkuja on helppo siirtää, mikäli haluat laajentaa tai muuten muuttaa hyötytarhaasi.
Hyvin läpäisevillä mailla riittää pelkkä pintamaan poisto ja kulutuskerroksen rakentaminen. Routivimmilla - eli savisilla - mailla kaivetaan noin 30 cm syvyinen perustus. Perustuksen leveys voi hyvin olla sama kuin polun tulevan pinnan, sillä kevytliikenne ei yleensä aiheuta polunreunojen sortumisia. Kaivannon pohjalle levitettävä ja vaikkapa puutarhajyrällä tiivistettävä karkea sora toimii salaojakerroksena sadevesille. Pohjasoraksi käy lähes mikä tahansa humukseton kivennäismaa.
Tiivistetyn sorakerroksen päälle laitetaan kuivaa asennushiekkaa noin 5 cm kerros. Kun asennushiekka on laudan avulla tasoitettu ladotaan tiilet tiiviisti kiinni toisiinsa. Tulevan ladonnan viereen pingotettu linjalanka auttaa osoittamaan kiveyksen reunan sekä valmiin pinnan korkeuden.
Ladonnan välit täytetään saumaushiekalla (raekoko 0.5-1 mm), joka harjataan kivien saumoihin. Lopuksi kiveys juntataan tai tärytetään sekä kastellaan, jolloin hiekka valuu saumoihin. Kiveyksen kuivuttua sen päälle lisätään vielä hiekkaa ja toistetaan edelliset toimenpiteet, jotta jääneet raot saadaan kunnolla täytettyä.
Muokkaus ja kylvö
Pientä hyötytarhaa perustettaessa sen penkit käännetään lapiolla ja joukkoon lisätään mahdollisimman runsaasti kompostimultaa. Pienen hyötytarhan mullan voi tarvittaessa vaihtaa kokonaan. Puhdista alue kokonaan, rikkakasveja unohtamatta!
Syksyllä sadonkorjuun jälkeen maa käännetään ja joukkoon sekoitetaan hyvin maatunutta lantaa tai kompostia.
Uuden kevään koittaessa ennen kevätmuokkausta maa lannoitetaan tarvittaessa. Kevätmuokkaus tehdään juuri ennen kylvöä kun maa on lämmennyt ja kuivahtanut.
Lannoitukseen käyvät luonnonlannoitteet ja vähätyppiset, moniravinteiset keinolannoitteet. Ostettavien lannoitteiden käyttömäärät löytyvät myyntipussien kyljestä. Eri lajeilla lannoitustarve vaihtelee. Esim. suhteellisen voimakasta lannoitusta kaipaavat muun muassa kurkku, selleri ja purjo, kun taas mausteyrtit, peruna ja palkokasvit viihtyvät jokseenkin niukkaravinteisessa maassa.
Hyötytarhan kalkitukseen sopivat niin jauhoinen dolomiittikalkki kuin nopeatehoinen rakeinen kalkki.
Työvälineistä talikko on maan muokkaamisessa oiva työväline, ja maan tasaamisessa puolestaan rautaharava. Mikäli muokkaamisessa käytetään puutarhajyrsintä kannattaa varoa maan liiallista hienontamista. Ensinnäkin se aiheuttaa haitallista maan tiivistymistä ja toisaalta myös maan luonnolliset parantajat, lierot vahingoittuvat jyrsimen teristä.
Kylvö ja istutus
Useimmat siemenet voidaan kylvää suoraan avomaalle toukokuussa tai viimeistään kesäkuun alussa. Eteläisimmässä Suomessa kylvöt voidaan aloittaa joskus jopa huhtikuussa.
Siemenpakkauksien ohjeet ovat selkeitä ja niiden mukaan on helppo edetä. Toiset siemenet kylvetään harattuun multaan ja peitetään kevyesti, toiset taas kylvetään kapeaan vakoon. Lähekkäin kasvatettavat kasvit kuten herneet kylvetään paririviin noin 25 cm leveään vakoon, joka tehdään kuokalla.
Kylväessä huomaa usein, että vihannesten siemenet saattavat olla hankalan pieniä. Tällöin kannattaa sekoittaa siemenet ennen kylvöä hienon hiekan joukkoon, jolloin vältytään liian tiheältä kylvöltä.
Siementen itäminen nopeutuu kun kylvösten päälle levitetään peiteharso, joka estää kosteuden haihtumista maaperästä ja pitää lämpötilan otollisena itämiselle. Kasvuun lähdön jälkeen taiminen harvennuksesta tulee huolehtia. Älä istuta esikasvatettuja taimia liian tiheään vaan jätä niille runsaasti kasvuvaraa.
Siementen suojaaminen
Kylvetyt siemenet kannattaa suojata verkolla, jottei linnut pääsisi nauttimaan niiltä kiellettyjä herkkuja. Luonnollinen tai muovikate estää kosteuden haihtumisen ja tukahduttaa rikkaruohot, mikä lyhentää kasvatusaikaa huomattavasti. Luonnollinen kate, kuten leikattu ruoho tulisi levittää rivien väliin, kun taimet ovat jo niin isoja, etteivät ne pääse tukahtumaan.
Kastelu
Kaikki vihannesten siemenet ja taimet tulee pitää hyvin kasteltuina, etenkin kuivilla säillä. Monet kasvit, esim. salaatit antavat hyvän sadon vain tehokkaasti kasteltuina. Reikäletku rivien välissä vähentää työmäärää; letku on helppo siirtää riviltä toiselle.
Hyötytarhan hoito
Hyötytarha vaatii jatkuvaa hoitoa, muutoin sato väistämättä kärsii. Vihanneksille taataan riittävä kasvutila harventamalla taimia niiden ollessa muutaman sentin kokoisia. Rikkakasvit on pidettävä kurissa säännöllisellä haraamisella ja kitkemisellä. Kastelu on elintärkeää eikä sitä saa laiminlyödä. Mahdollisesti jotkut lajit tarvitsevat myös lisälannoitusta ja kasvinsuojelukin voi olla tarpeen.
Hyötytarha kauniina koko kasvukauden
Yritä pitää tarha kauniina koko kesän. Sadonkorjuu jättää aukkoja, jotka helposti pilaavat kokonaisuuden. Kasvata ruukuissa tai laatikoissa varalta nuoria taimia, joilla voit korvata poistetut kasvit. Voit täyttää ikävän näköisiä aukkoja myös kylvämällä niihin nopeasti kasvavia kasveja kuten retiisejä. Etenkin pienemmissä hyötytarhoissa kokonaisuutta rumentavat aukot saadaan häivytettyä sijoittamalla niihin ruukkuja, joissa kukkivat kesän hurmaavimmat kesäkukat tai mausteyrtit. Koristeellinen hyötytarha on enemmän kuin pelkkää silmän ruokaa!
Kasvukauden pidentäminen
Vihannesten kuten pinaatin kaalien ja herneiden kasvukautta voidaan pidentää molemmista päistä kasvattamalla niitä lasin alla. Esimerkiksi syksyllä lavaan istutettu kevätkaali antaa satoa aikaisin keväällä. Kevyitä muovisuojia on saatavilla, mutta ennemmin kannattaa hankkia kestäviä ja puutarhaa koristavia lasilavoja.
Tarvikkeet:
Hormitiilet, 60 senttiä(raha) kappale. Yhteensä noin 93e
Vaihtoehtoisesti Harjubetonin punainen tai Karelia (väri mustaan sävytetty punainen) 14.90e /m2
Vanhat reiättömät punatiilet käyvät tietenkin myös ja niitä voi saada purkupaikoilta noutovaivalla.
3 kpl terrakottaruukkuja hinta noin 33e/ kpl
3 kpl valmiita pajukartioita noin 42e/ kpl
Kokonaan itse tehtynä pajukartio maksaa vain tekemisen vaivan*.
asennushiekkaa ja mursketta nimilapputikut noin 3,3 - 5e / kpl
Kalleimmillaan yhteensä noin: 350 euroa
Kasvit:
40 kpl persiljan taimia noin 46e
esikasvatettuja salaatin taimia noin 4e
vihannesten ja kehäkukan siemeniä noin 16e
laventelit ja rosmariinit yhteensä noin 21e
yhteensä: 87e
Kaikki yhteensä: 437 euroa
*Suomesta pajukartioita ei saa valmiina, vaan ne on valmistettava itse. Lisätietoja pajun käytöstä saa Hyötykasviyhdistykseltä tai Marttaliitosta.
Tämä sisältö on esitetty tv:ssä 21.4.2002.
Huom. mainitut hinnat ja yhteystiedot ovat esitysajankohdan mukaisia.