Tällä kertaa rakennamme vanhan torpan pihapiiriin yrttipenkin ja sen viereen - koristukseksi tai kauhistukseksi - vanhan, Viktorian aikaisen mallin mukaisen linnunpelättimen. Lohdutukseksi linnuille tehdään hiukan sivummalle pieni, betoninen kylpyallas. Katsomme myös, kuinka tarhan portinpieleen saadaan muotoilluksi elävät koristepallot sammalesta.
Ensimmäiset merkinnät torpasta löytyvät Ahlströmin vuokrakirjoista 1882. Torppa oli Klingbergien suvun hallinnassa aina 1880-luvulta lähtien. Einari Klingberg ja hänen vaimonsa Jenny hoitivat puutarhaa rakkaudella, mutta heidän kuoltuaan torppaa vuokrattiin ja kaunis puutarha pääsi villiintymään.
Torppa ja puutarha heräsivät uuteen kukoistukseensa, kun torpan nykyinen isäntä osti tilan vuonna 1995. Hän on tehnyt paljon töitä sen parissa ja onnistunut elvyttämään pihan tunnelman, jossa on taas aistittavissa mennyt aika. Yrttitarha kuitenkin puuttuu, vaikka kevytrakenteisesta kasvihuoneesta löytyykin yrttejä valmiiksi ilahduttavan runsas valikoima.
Puutarhurin kannalta tontin tekee erityisen houkuttelevaksi kiviä täynnä oleva maaperä. Jääkausi pysähtyi matkallaan toviksi tontin takareunan tuntumaan, ja sen seurauksena se on nyt täynnä mitä houkuttelevampia kivensyrjiä ja -koloja. Yhteen sellaiseen perustamme nyt aiheena olevan yrttitarhan.
Yrttitarha rakennetaan tietysti yhteensopivaksi torpan henkeen. Pääosa istutettavista yrteistä löytyy jo valmiina kasvihuoneesta ja muualta puutarhasta - ne vain siirretään uudelle paikalle yrttipenkkiin.
Ison kivenlohkareen sivulle ladotaan turveharkoista kaksi puolikaarta, joiden väliin jätetään kapea polku puutarhurille. Penkit eivät ole suuren suuria, joten harkot halkaistaan keskeltä, jottei multatilaa turhaan syötäisi.
Turveharkkojen muotoiluhan käy hyvin helposti vanhalla sahalla tai vaikkapa isolla, käytöstä poistetulla leipäveitsellä. Näin syntyvän multatilan syvyys riittää oikein hyvin yrteille. Maata ei tarvitse kaivaa.
Alimmaksi levitetään muutama kerros sanomalehteä. Suodatinkankaan voi oikein hyvin korvata tällä tavalla. Pieneksi koristeeksi penkkien ympärille näperrellään pajukepeistä aita, jonka osat kiinnitetään toisiinsa luonnonnarulla.
Penkkiin voi valita yrttejä makunsa mukaan. Tähän istutetaan lipstikkaa, tomaatinvarsia, salviaa, basilikaa, timjamia... ja reunat koristetaan hauskalla persilja-aidalla. Kun istuteaan pieniä taimia, kannattaa jättää saman tien reilu istutusväli. Näin säästytään myöhemmältä harventamiselta.
Useimmat yrtit pitävät kuumasta, jopa paahteisesta kasvupaikasta. Persilja viihtyy kyllä varjoisammallakin. Siksi on muistettava pitää huoli riittävästä kastelusta.
Lintujen pelotukseksi... ja lepytykseksi
Linnunpelättimillä on kautta aikojen ollut tärkeä tehtävä hyötytarhoissa. Ihmisten kekseliäisyys sadon varjelemiseksi nälkäisiltä linnuilta on tuottanut monen moisia pelättimiä ja ne, jotka on todettu tehtävässään tehokkaiksi ovat kulkeneet satoja vuosia kehityksemme mukana.
Yksi esimerkki tästä on tekemämme pelätin. Sen tekeminen onnistuu, vaikka viherpeukalo olisi aivan keskellä kämmentä. Tarvikkeiksi tarvitaan iso peruna, muutama värikäs höyhen, pätkä narua ja pitkä, notkea keppi.
Höyhenet pistellään perunaan, peruna ripustetaan narun päähän, naru sidotaan keppiin ja keppi lyödään maahan sopivasti suojeltavan paikan tuntumaan. Sitten vain toivotaan, että linnut ymmärtävät pelätä sitä.
Nauruun läkähtyneiden tipusten virkistämiseksi valmistamme niille hiukan sivummalle pienen kylpyaltaan. Siihen tarvitaan noin 40 cm läpimittainen lautanen, ohutta muovia, savoijinkaalia sekä tietysti valmisbetonia, hiekkaa ja vettä.
Lautaselle muotoillaan ensin hiekasta kymmenisen senttiä korkea, tiivis keko. Tästä muodostuu altaan kuppiosa. Keko peitetään kaalinlehdillä (Savoijinkaali sopii parhaiten, koska sen lehdet ovat voimakkaan juomuiset) ja peitetään koko komeus noin 3 cm paksuisella betinikerroksella.
Betoni on hyvä jättää melko löysäksi, jotta kaalinlehtien rakenne jäisi paremmin esiin. Lopuksi näin syntynyt kakku peitetään tiiviisti muovikalvolla, jotta se se ei kuivuisi liian nopeasti. Kalvo voidaan poistaa parin päivän kuluttua ja ottaa allas käyttöön.
Sammalpallot
Istutusalueiden kärkiin, tavallaan "portin" reunoille tehdään kaksi sammalpalloa. Pohjana käytetään joko floristien suosimaa oasispalloa ta muotoillaan se itse turveharkosta. Sen päälle sidotaan melko tiukasti muovipäällysteisellä, vihreällä rautalangalla muutama kerros sammalta.
On muistettava tarkkailla työn edistyessä, että pallon muoto pysyy varmasti oikeana. Sammalta löytyy parhaiten kuusivaltaisesta metsästä: kynsisammal, rahkasammal ja kerrossammal.
On kuitenkin ehdottomasti muistettava, että sammalen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa! Tällainen elävä koristepallo vaatii myös huolenpitoa ja kastelua, mutta nehän ovat yrttitarhan hoitajalle tuttua puuhaa.
Kasvit
Tomaatist a (Lycopersicon esculentum) löytyy hyviä ja satoisia, avomaalla viljeltäviä lajikkeita, kuten pensastomaatti 'Bonita', runkotomaatti 'Tanskan vienti' ja ehdottomasti kokeilun arvoiset, pienihedelmäiset kirsikkatomatit. Tomaatille etsitään suojainen ja lämmin seinusta. Viljelyssä käytetään esikasvatettuja taimia, jotka istutetaan reilun puolen metrin välein (runkotomaatti).
Pensastomaatit ovat kasvultaan rehevämpiä ja niille istutusvälin tulisi ainakin 60 senttiä. Taimet tuetaan tukikepein tai -naruin. Jotta raakileet kehittyisivät taimet latvotaan viimeistään loppukesällä. Varkaat eli sivuhaarat poistetaan sitä mukaan kuin niitä kasvaa.
Yrtit
Basilika (Ocimum basilicum) on kylmänarka ja hienoarominen kasvi, jota ei kannata tuoda ulos ennenkuin ilmat ovat pysyvästi lämmenneet.
Persilja (Petroselinum crispum) tätä kaksivuotista maustekasvia viljellään yksivuotisena. Se viihtyy useimmilla maalajeilla, mutta parhain kasvualusta on multava, ravinteikas ja kostea.
Timjami (Thymus vulgaris), eli tarha-ajuruoho on matala monivuotinen, itsestään kylväytyvä maustekasvi. Sille riittää kasvupaikaksi vähäravinteinen, melkokuiva ja aurinkoinen alue. Kasvualustan tulisi olla kalkkipitoinen. Talvehtimisen varmistamiseksi kasvusto kannattaa suojata heti maan routaannuttua.
Liperi eli lipstikka (Levisticum officinale) on monivuotinen maustekasvi, jota viljellään aromikkaiden juurten takia. Se tarvitsee ravinteikkaan, kostean, syvämultaisen ja kalkkipitoisen kasvualustan.
Ryytisalvia (Salvia officinalis) on monivuotinen, mutta ei talvehdi meillä ilman talvisuojausta. Se vaatii lämpimän, suojaisen, aurinkoisen tai puolivarjoisan paikan. Kasvualustan tulisi olla suhteellisen kuiva, syvämultainen ja kalkkipitoinen.
Parin kuukauden päästä istutuksesta yrtit ovat jo ihanasti kasvaneet ja antavat satoa!
Kustannukset
- turveharkot noin 10 euroa /säkki sis. 3 kpl harkkoja, taimimyymälät
- multaa taimimyymälät, hinta vaihtelee tarjousten mukaan
- sanomalehdet ilmaiset
- pajutikut ilmaiset
- mahdollisimman iso peruna ruokakaupasta
- sulat Tiimarista noin 5 euroa
- naru rautakaupasta 1,5 euroa
- vihreällä päällystetty rautalanka ja Oasias-pallo noin 5 euroa / rll, Sinooperista
(Pioni 15.5.2005)