USA 2004. Ohjaus: Gary Winick. Käsikirjoitus: Josh Goldsmith ja Cathy Yuspa. Tuotanto: Susan Arnold ja Gina Matthews. Kuvaus: Don Burgess. Leikkaus: Susan Littenberg. Pääosissa: Jennifer Garner, Mark Ruffalo, Judy Greer, Andy Serkis, Kathy Baker, Phil Reeves, Samuel Ball, Marcia DeBonis. Kesto: 98 min.
Kuvio, jossa ikäänsä murehtiva 13-vuotias muuttuu hartaan toiveensa seurauksena kolmekymppiseksi, kuulostaa epäilyttävän tutulta. Kun Gary Winickin romanttisen teinikomedian päähenkilö vielä päätyy uudistamaan kyynisen työpaikkansa arvoja lapsenmielisin ideoin, ryöstö käy ilmeiseksi: 13 ja risat on kylmäverinen rip-off Tom Hanksin tähdittämästä hittikomediasta Big – Isoksi yhdessä yössä (1988). Samanlaiseen raikkauteen saati koskettavuuteen ei Winickin hömppä valitettavasti yllä, mutta ihan leppoisasta kesäkaurasta on kyse.
Tällä kertaa odottamattoman kasvupyrähdyksen suorittaa tyttö, ja toisin kuin Bigissä, myös aika kuluu eteenpäin. Jenna Rinkiä (Christa B. Allen) kiusataan koulussa ja ainoa ystävä on naapurin pullea Matt. Ratkaisevan syntymäpäivän myötä tyttö löytää itsensä 17 vuotta myöhemmin Alias-sarjasta tutun Jennifer Garnerin ruumiissa, menestyvän muotifirman kauniina toimitusjohtajana – ja paskamaisena bitchinä. Paras ystävä on jostain syystä lapsuuden verivihollinen Lucy (Judy Greer) ja poikaystävä umpidorka jääkiekkoilija (Samuel Ball). Nyt Jennan pitää selvittää kuka oikeastaan on ja miksi isi ja äitikin ovat vuosien mittaan jääneet etäisiksi. Pulleasta Mattista on onneksi kuoriutunut söötti Mark Ruffalo (Kuka pelkää pimeää), ja tyttömäinen reippaus auttaa kaikkeen.
Leffan juoni on läpeensä arvattava ja toteutus jokseenkin särmätön. Paljon enemmänkin olisi saanut herkullisesta ideasta irti. Kysymykset ovat kuitenkin iättömiä: mikä on tärkeintä elämässä, raha vai rakkaus, ystävät vai menestys? Miten säilyttää lapsuuden viattomuus nykyajan kovassa kilpailussa? Muskelimimmi Garner on lapsinaisena ihan sympaattinen, vaikka pitääkin naamallaan saman hölmistyneen mutruilmeen alusta loppuun. Vinkeimmän roolin Jennan neuroottisena pomona vetää Taru sormusten herrasta -trilogian Klonkku eli persoonallinen mulkosilmä Andy Serkis.
Pirtsakan söpöilyn ensisijainen kohderyhmä on toki teini-ikäiset 13 vuodesta ylöspäin, mutta meille kolmekymppisillekin on tarjolla viihdettä haikean kasarinostalgian muodossa. Leffan riemastuttavimmassa (ehkä ainoassa riemastuttavassa) kohtauksessa naiivi päähenkilö tempaa 2000-luvun teknoilevat muotisnobit mukaansa Michael Jacksonin Thriller-koreografiaan. Vastustamattoman Jacksonin lisäksi saamme retroilla mm. Madonnan, Talking Headsin ja Pat Benatarin tahtiin. Pisteet niistä!
Teksti: Tuuve Aro