Olemme saaneet katsojilta paljon kysymyksiä perennapenkistä ja sen perustamisesta. Myös vanhan perennapenkin uudistaminen näyttää askarruttavan monen mieltä. Siksi meillä onkin tällä kertaa käsiteltävänä vanha, ylikasvanut ja hiukan ränsistynytkin perennapenkki, joka on tarkoitus laittaa kuntoon.
Suuren siirtolohkareen suojassa sijaitseva, toistakymmentä vuotta vanha perennapenkki uusitaan ja sitä suurennetaan pituussuunnassa. Penkin vierellä kulkee polku, jota halutaan käyttää jatkossakin, joten alueen rajat pysyvät leveyssuunnassa aika tarkkaan ennallaan.
Suurin osa alkuperäisistä kasveista on hoidon puutteessa kadonnut vuosien saatossa. Penkistä ovat ottaneet vallan rikkakasvit, kuten vuohenputki ja nokkoset. Kasvualusta puhdistetaan rikkakasveista kitkemällä. Edessä on todellinen urakka, jotta niiden kaikki juuret saadaan poistettua. Alueen kaivaminen auki lapiolla on siitä vasta alkua. Lupiinit ja akileijat siirretään muihin penkkeihin, aitoukonhattu ja saniaiset puolestaan siirretään tilapäisesti paakuissa sivuun odottamaan uudelleenistutusta. Hortensiat ja villiviini sen sijaan saavat jäädä entisille paikoilleen.
Alue rajataan matalalla pajuaidalla, joka antaa sille näköä ja lisää samalla kasvualustan syvyyttä noin 20 sentillä. Aitaa vasten levitetään kaistale suodatinkangasta, jottei multa makaa suoraan sitä päin. Tämä hidastaa huomattavasti lahoamista ja lisää siten aidan ikää.
