Suurimmat suomalaiset vaateyritykset saavat risuja mutta myös ilahduttavan paljon ruusuja vastuullisuutensa kohentamisesta toimiessaan riskimaissa, kuten Kiinassa. Tämä ilmenee Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksen laatimasta selvityksestä.
– Yritysten pitää varmistua, ettei ihmisoikeusloukkauksia tapahdu, tähdentää Anni Härri, toinen selvityksen laatijoista.
Valtaosa suomalaisten vaatteista valmistetaan Aasian riskimaissa. Tullin mukaan Kiinan osuus oli viime vuonna lähes puolet ja muun Aasian neljännes. Loput vaatteista tulee Euroopasta, mutta Euroopassakin on riskimaita, kuten Venäjä, Romania ja Ukraina.
Ruusuja suomalaisyrityksistä saa muun muassa Kesko siitä, että yhtiö aloittaa ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutusarvioinnin tänä vuonna. Stockmann on puolestaan julkaissut listat tavarantoimittajiensa tehtaista ainoana suomalaisena vaateyrityksenä.
Suomalaisyritykset tarkastavat myös aktiivisesti alihankkijoidensa tehtaita.
"Elämiseen riittävä palkka"
Pahin puute on, ettei yksikään suomalaisyritys ole sitoutunut elämiseen riittävien palkkojen maksuun tavarantoimittajiensa tehtailla. Härrin mukaan Hennes & Mauritz, Zara, Marks & Spencer ja Switcher ovat tehneet jo niin.
Elämiseen riittävä palkka on tuntuvasti korkeampi kuin riskimaiden vähimmäispalkat. Bangladeshissa minimipalkka on 50 euroa kuukaudessa, mutta neljän hengen perheen elättämiseen tarvittava summa on 260 euroa.
Elämiseen riittävästä palkasta ei kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, Härri myöntää.
T-paidan hinnassa tuntuvatkaan palkankorotukset eivät juuri tuntuisi. Jos ompelijoiden palkat kolminkertaistettaisiin, hinta nousisi noin 1,50 euroa.
Vaateala haluaa tukea EU:lta
Eettisen kaupan puolesta -yhdistys ei kehota yrityksiä vetämään tuotantoaan riskimaista, sillä se asettaisi Härrin mukaan ompelijat vielä heikompaan asemaan.
Tekstiili- ja muotialan etujärjestö TMA korostaa, ettei yrityksillä ole toimeenpanovaltaa valmistusmaiden työnormeihin, vaan niistä päättävät asianomaiset valtiot. Kaupan yritykset määrittelevät kuitenkin hankintasopimuksissaan kriteerit hyväksyttäville työoloille.