Noora Rädyn asianajaja pitää ex-maalivahdin rangaistusta täysin kohtuuttomana – yksi lause nousee esiin: "Vaikuttaa tarkoitushakuiselta"

Noora Rädyn asianajajana Naisleijonien entisen päävalmentajan Pasi Mustosen väitettyä epäasiallista käytöstä koskeneessa kurinpitoasiassa toiminut Matti J. Huhtamäki pitää ex-maalivahdille langetettua neljän kuukauden kilpailukieltoa täysin kohtuuttomana rangaistuksena.

Suomen Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta rankaisi perjantaina Mustosta kolmen kuukauden toimintakiellolla tämän syksyllä 2021 antamasta lausunnosta, jossa valmentaja epäili julkisesti Rädyn rikkoneen urheilija-apurahoja koskevaa lainsäädäntöä kieltäytyessään maajoukkuekutsusta saman vuoden MM-kisoihin. Mustonen pyysi kommenttiaan myöhemmin anteeksi.

Mustosen väitetystä epäasiallisesta käytöksestä tai vallan väärinkäytöstä pelaajia kohtaan kurinpitovaliokunta toteaa päätöksessään, että "suurin osa pelaajien syytöksistä ovat jääneet toteen näyttämättä".

Rätyä kurinpitovaliokunta päätti puolestaan rangaista peräti neljän kuukauden kilpailukiellolla, koska näki tämän pyrkineen vaikuttamaan Mustosen asemaan ja tuomaan epäasiallisuudet esiin nimenomaan ennen Pekingin olympialaisia, joihin Rätyä itseään ei valittu mukaan.

Asianajaja Matti J. Huhtamäki pitää kurinpitovaliokunnan keskittymistä Rädyn motiiveihin täysin toissijaisena asiana ja jopa virheellisenä tulkintana.

– Kurinpitovaliokunnan Rätyä koskevaa tuomiota on mielestäni mahdotonta oikeudellisesti perustella ja neljän kuukauden kilpailukiellon langettaminen on täysin kohtuutonta, Huhtamäki kommentoi MTV Urheilulle.

Kurinpitovaliokunta perustaa epäilyksensä Rädyn kostotarkoituksesta yksityiseen WhatsApp-viestiryhmään lähetettyihin viesteihin, mitä Huhtamäki pitää eriskummallisena.

– Ei hän toiminut missään kostopyrkimyksessä. Joka tapauksessa, mikä hänen motiivinsa on milläkin hetkellä ollut, niin sehän ei ole tässä edes merkityksellistä, koska hän ei tuonut tätä asiaa esille julkisesti tai muutoinkaan, eikä pyrkinyt siihen ennen olympialaisia. Mistään tällaisesta ei ole esille tuonnista tai sen aiheuttamista vahingoista ei ole näyttöä. Näistä syistä koko tapahtumien kulku ja tuo kohta sisältävät aika montakin väärinymmärrystä kurinpitovaliokunnan puolelta, Huhtamäki sanoo.

”Epäasiallista käytöstä ei edes haluta kitkeä pois”

Rädyn lisäksi Mustosta kohtaan omalla nimellään syytöksiä esittivät viisi maajoukkueen entistä tai nykyistä pelaajaa. Silti vain Rätyä päätettiin rangaista asiassa.

– Hehän näkevät tässä Rädyn jonkinlaisena pääagitaattorina, mitä hän ei suinkaan ole, eikä sellainen ole kukaan näistä pelaajista. On vain kuusi rohkeaa naista, joista Räty sattuu olemaan se henkilö, jolla on ollut eniten julkisuuden kanssa tekemistä, Huhtamäki kommentoi.

Räty kommentoi omalta osaltaan päätöstä Instagram-päivityksessään. Maalivahti nosti esiin kurinpidon toteamuksen, jonka mukaan tietojen kerääminen epäasiallisesta käytöksestä ei sinänsä ole moitittavaa.

– Päätös kertoo sen että päävalmentaja on todistetusti syyllistynyt epäasialliseen käytökseen, mutta koska minä olin osana prosessia, jossa tämä epäasiallinen käytös todistettiin, niin sain siitä itse vieläkin isomman rangaistuksen, Räty kirjoittaa.

Yksi kurinpitopäätökseen kirjattu lause ihmetyttää Huhtamäkeä erityisesti. Valiokunnan näkemyksen mukaan Rädyn on osoitettu suljetussa WhatsApp-ryhmässä ”pyrkineen toimimaan asiassa nimenomaisesti vähintäänkin osittain tarkoituksessa tuoda asia esille ennen olympialaisia aiheuttaakseen vahinkoa Mustoselle”.

Huhtamäki pitää erityisen ongelmallisena, että yksityisessä ryhmässä esitetyt viestit olisivat riittävä peruste neljän kuukauden kilpailukiellon langettamiseen.

Kurinpitovaliokunta ei pitänyt moitittavana, että pelaajat olivat olympialaisten alla keränneet tietoja Mustosen väitetystä epäasiallisesta käytöksestä ja välittäneet niitä eteenpäin. Silti Rätyä rangaistiin asiasta kovalla kädellä.

Huhtamäen mukaan sekava perustelu tuomiolle osoittaa, että mitään rangaistavaa tekoa ei ole, vaan päätös perustuu ainoastaan vääriin oletuksiin Rädyn motiiveista.

– Näistä syistä Rädyn tuomio vaikuttaa tarkoitushakuiselta yritykseltä estää jatkossa pelaajia keräämästä tai vähintäänkin kannustaa pelaajia olemaan keräämättä tietoja heihin tai muihin pelaajiin kohdistuvasta mahdollisesti epäasiallisesta toiminnasta tai käymään siitä keskustelua jossain heidän ryhmissään, Huhtamäki pohtii.

– Sitä tässä minun näkemykseni mukaan haetaan ja todennäköisesti siinä myös onnistutaan, mikä on todella surullista, koska käytännössähän Jääkiekkoliiton pitäisi toimia täysin päinvastoin, jotta epäasiallinen käyttäytyminen kitkettäisiin pois.

– Tämä päätös käytännössä tarkoittaa, että sitä ei edes haluta kitkeä pois, Huhtamäki linjaa.

Pelaajilla on nyt viikko aikaa valittaa kurinpitovaliokunnan päätöksestä. Huhtamäki ei vielä halunnut ennakoida mahdollisia jatkotoimia. Räty kertoi harkitsevansa valituksen tekemistä.

Rauste: Ilmiö, johon pitäisi puuttua

Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste arvioi STT:lle, että Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnassa ratkaistu Pasi Mustoseen ja Noora Rätyyn henkilöitynyt kiista kertoo, miten urheilun eettisiä sääntöjä käytetään muuhun kuin todellisten epäiltyjen eettisten rikkomusten selvittämiseen. Rauste julkaisi viime vuonna kirjan Kohti eettistä urheilua, jossa hän arvioi, että ilmiantoja epäillystä eettisestä rikkomuksesta on saatettu käyttää myös koston ja kiusaamisen välineenä.

– Tämä on sama sanoma, jota sanoin jo viime vuonna kirjan julkaisun yhteydessä. Kun joukkueessa on pieni joukko tyytymättömiä urheilijoita, urheilun eettiset säännöt on keksitty keinoksi ajaa omia agendoja. Näin saadaan aikaan valtava soppa, ja kun kunnolla tutkitaan, hyvin vähän jää käteen, Rauste sanoo.

– Tämä on ilmiö, johon pitäisi puuttua. Tätä on liian helppoa käyttää väärin. Tämä on melkoista resurssien hukkakäyttöä, sillä on olemassa myös aitoja väärinkäytöstapauksia. Pitäisi miettiä sääntöjä uudelleen, ettei kuka tahansa voi heppoisin perustein nostaa näitä juttuja, Rauste jatkaa.

Rauste on toiminut asiamiehenä useissa urheilun oikeus- ja kurinpitoasioissa.

– Dopingjutut ovat pääosin kadonneet, niitä ei Suomessa ole enää kuin muutama juttu vuodessa. Tilalle ovat tulleet urheilun eettiset rikkomukset. Tästä on tullut tämän ajan ilmiö, Rauste sanoo.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnassa työskentely on luottamustoimi, mutta Mustosen ja Rädyn tapauksen työmäärä oli niin suuri, että Jääkiekkoliitto sopi maksavansa valiokunnan jäsenille korvauksen.

– Valiokunta on tehnyt valtavan työn ja tutkinut valtavan määrän erilaisia väitteitä. Päätös on erittäin huolellisesti tehty, on nähty metsä puilta, Rauste sanoo.

Kurinpitovaliokunta määräsi lopulta kilpailukiellot Mustoselle ja Rädylle Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen saman kohdan, asennetta ja käyttäytymistä koskevien eettisten määräyksien rikkomisesta.

– Mustosta syytettiin valtavasta määrästä asioita, mutta lopulta kurinpito antoi hänelle rangaistuksen näistä kahdesta haastattelusta, joissa hän oli puhunut harkitsemattomasti. Rädyn kohdalla kyse oli siitä, että hän yritti kostaa Mustoselle masinoimalla operaation valmentajan vaihtamiseksi, Rauste sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat