Huojentava tieto koronasta: Taudin vaikutukset sairastuneiden immuunijärjestelmään pelättyä lievemmät

Toimittaja syväluotaa koronapandemian jälkiä - miten Eurooppa muuttui? 8:50
Katso myös: Toimittaja syväluotaa koronapandemian jälkiä - miten Eurooppa muuttui?

Tutkijat pitävät tuloksia huojentavina, sillä koronaviruksen pelättiin vaurioittavan potilaiden immunologista muistia tuhkarokkoviruksen tapaan.

Koronavirustartunnan aiheuttama covid-19-tauti ei näytä vaurioittaneen pysyvästi siihen sairastuneiden immuunipuolustusjärjestelmää. 

Asian totesivat Helsingin yliopiston tutkijat, joiden artikkelit on julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa Pathogens and Immunity ja Virus Research.

Yliopiston tiedotteessa tutkijat pitävät tuloksia huojentavina. 

Uudentyyppisen koronaviruksen vaikeasti sairastuttamien potilaiden veressä havaittiin tiettyjen valkosolujen vähentymistä, minkä pelättiin kielivän siitä, että tauti vaurioittaisi potilaiden pitkäaikaista immunologista muistia tuhkarokkoviruksen tapaan.

Yliopiston tiedotteessa kerrotaan jo vanhastaan tiedetyn, että tuhkarokkovirus kykenee tartuttamaan ja tappamaan valkosoluja suoraan. Seurauksena aikaisemmin kertynyt immunologinen muisti esimerkiksi lapsuudessa saatuja rokotteita kohtaan heikkenee tuhkarokon jälkeen.

– Akuutin covid-19-taudin aikana on havaittu, että varsinkin vaikeassa tautimuodossa veren tietyt valkosolut ovat vähentyneet, ja siitä syntyi huoli, että aiheuttaako covid-19-infektio samanlaisia vaurioita kuin tuhkarokko, sanoo tiedotteessa tutkija Eliisa Kekäläinen.

Myös lievästi sairastuneita tutkittiin

Suomalaistutkimuksen tulokset tukevat päätelmää, ettei akuutti koronavirusinfektio suoraan vaurioita solu- tai vasta-ainevälitteistä immuunipuolustusta.

– Toki lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tuloksemme tukevat epidemiologisia havaintoja siitä, että infektioherkkyys ei ole lisääntynyt suoraan covidin takia, Kekäläinen sanoo.

Jos pandemian aiheuttanut koronavirus olisi tehnyt tuhkarokon tapaan vaurioita potilaiden immuunijärjestelmään, olisi rokotetehosteita mahdollisesti pitänyt antaa enemmän, tiedotteessa kerrotaan.

Suomalaistutkimuksen kerrotaan kattaneen laajan kirjon erilaisia potilaita pitkällä seuranta-ajalla, eli tulosten uskotaan heijastavan taudin koko kirjoa. Aikaisemmat tulokset ovat keskittyneet sairaalahoitoa vaatineisiin potilaisiin, mutta suomalaistutkimuksessa oli mukana ihmisiä, jotka eivät joutuneet sairaalaan.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa ei tarkasteltu potilaita, joilla on koronavirustaudin jälkeen ollut pitkittyneitä oireita. Kekäläisen tutkimusryhmä keskittyy jatkotutkimuksissa näihin potilaisiin.

Lue myös:

    Uusimmat