Tiesitkö, että meloni on kurkkuihin kuuluva kasvi tai että eri meloneita tulisi säilyttää eri lämpötiloissa? Lue yllättävät melonifaktat!
Etenkin hellesäällä moni syö raikasta vesimelonia välipalaksi, kun lämpimät kelit hillitsevät ruokahalua. Vesimelonien lisäksi Suomessa tarjolla on ympäri vuoden erilaisia sokerimeloneita kuten cantaloupe-, hunaja- ja verkkomeloni. Makuja.fi kokosi yhteen yllättävimmät faktat meloneita koskien.
1. Haju paljastaa kypsyyden
Melonin haju paljastaa sen, onko se kypsä: Kun melonia haistelee kannan vastakkaiselta puolelta, raaka meloni on liki hajuton. Kypsä hedelmä sitä vastoin tuoksuu hyvin voimakkaasti kuorenkin läpi.
2. Oikea säilytyslämpötila
Vesimeloneita ja sokerimeloneita eli cantaloupe-, galia-, ogen-, hunaja- ja verkkomeloneita tulisi säilyttää eri lämpötiloissa, sillä vesimeloni säilyy paremmin lämpimämmässä kuin sokerimelonit. Vesimeloneita tulisi säilyttää 8–12 asteessa, sokerimeloneita tätä viileämmässä.
3. Meloni on marja – ja kurkku
Meloni on monen yllätykseksi kurkkujen heimoon kuuluva kasvi. Itse meloni on kasvin hedelmä, mutta koska marja on yksi mehevien hedelmien tyyppi ja yleensä monisiemeninen, on vesimelonikin kasvitieteellisesti marja.
4. Hyvä kuidun lähde
Cantaloupe-meloni sisältää peräti 7,3 grammaa kuitua. Tämä meloni pitää siten erityisen hyvin nälän loitolla.
5. Suojaa ihoa
Vesimeloni sisältää antioksidantteja, jotka ehkäisee vapaiden radikaalien haittavaikutuksia – ja suojaa siten ikääntymisen merkeiltä.
6. C-vitamiinipommi
Hunajameloni on oikea c-vitamiinipommi, eli suomalaisille tutun appelsiinin lisäksi myös hunajamelonin syöminen kannattaa c-vitamiinin toivossa.