Viiden vuoden päästä arkipäivää? Hyönteisruoalle odotetaan hurjaa suosiota

Soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén Helsingin yliopistosta uskoo, että viidessä vuodessa hyönteiset muuttuvat luontaiseksi osaksi monien ihmisten ravontoa. Hän on kirjoittanut hyönteissyönnistä myös kirjan.

– Jossain vaiheessa on varmaan myös tavallista, että samalla tavalla kun lähdetään sienestämään, mennään poimimaan hyönteisiä ravinnoksi, hän sanoo.

Hyönteissyönnistä puhutaan paljon, mutta ruokatrendi ei ole keskusteluista huolimatta saanut tulta alleen. Tänä päivänä myös EU-lainsääntö kieltää hyönteisten myynnin ja kasvattamisen ihmisravinnoksi. Hyönteiset luokitellaan uuselintarvikkeiksi, joiden myymiseen ravinnoksi tarvitaan uuselintarvikelupa.

Jokaisen hyönteiskasvattajan on haettava jokaiselle tuotteelleen erikseen lupa

Lupaprosessi kestää lyhimmillään 0,5–2 vuotta. Suomessa lupaa haetaan Eviran kautta. Jokaisen hyönteiskasvattajan on haettava jokaiselle tuotteelleen erikseen lupa. Tällä hetkellä toinen kasvattaja ei saa automaattisesti lupaa, vaikka hyönteistuotteet olisivat täysin samanlaisia. Prosessiin on kuitenkin tulossa pientä helpotusta, kun vuoden 2018 alusta yksi yleinen uuselintarvikelupa riittää.

– Tällä hetkellä prosessi on törkeän hidas ja kallis, kritisoi Otto Palonen, yksi EntoCube-yhtiön perustajista.  

EntoCube kehittää hyönteisten kasvatukseen tarkoitettuja kontteja ja siihen liittyvää teknologiaa.  

Joissakin maissa EU-lakia on tulkittu toisin kuin Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa hyönteisiä voi jo nyt ostaa kaupasta.

Hyönteisiä voi käyttää ruoanlaitossa lihan tapaan esimerkiksi keitoissa. Tyypillisiä hyönteistuotteita ovat myös proteiinijauhot ja -patukat. Syöntiin sopivia proteiinipitoisia hyönteisiä ovat ainakin sirkat, jauhomadot ja muurahaiset. 

Hyönteiset ovat ekologista herkkua

Palonen nimeää hyönteisten myönteisimmäksi puoleksi ekologisuuden. Sirkat voivat syödä esimerkiksi ruokahävikistä tullutta ravintoa. EntoCuben sadattuhannet sirkat saavat osan ravinnostaan opiskelijaruokailusta syntyneestä hävikistä.

– Kiloon naudanlihaa tarvitaan 20 kiloa rehua, sirkkaan noin puolitoista kiloa. Vettä sirkkoihin menee noin tuhannesosa siitä, mitä menee nautoihin, Palonen lisää.

Huldén ja Palonen uskovat, että Suomessa syödään tulevaisuudessa pääasiassa kasvatettuja hyönteisiä.

– Kasvatetuista hyönteisistä tiedetään, mitä ne ovat syöneet. Jos sirkat ovat esimerkiksi eläneet moottoritien pientareella, kaikki pientareelta tullut kulkeutuu ruokaketjussa eteenpäin, Palonen sanoo.

Luonnonvaraisista hyönteisistä ravinnoksi kelpaavat muun muassa kekomuurahaiset, kimalaiset ja heinäsirkat. Huldén sanoo, että ennen kuin ihmiset alkavat keräillä metsistä hyönteisiä, pitäisi oppia tunnistamaan ravinnoksi kelpaavat.