Miksi supersuositut jäätelöbaarit katosivat katukuvasta? ”Forumissa ja Lasipalatsissa oli jatkuva jono”

baari
Kuva vuodelta 1983. Nestlé

Jäätelöbaarit katosivat katukuvasta lähes 30 vuotta sitten. Nestléllä uskotaan nyt perinteen elvyttämiseen. 

Vuosikymmeniä sitten suomalaiskaupunkien katukuvaa koristivat jäätelöbaarit. Valion entinen työntekijä Ritva Nylund muistelee Valiolla olleen parhaimmillaan lähes kolmekymmentä baaria pelkästään Helsingissä. Sen lisäksi myös meijereillä oli baareja ympäri maata niin Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä kuin Kemissäkin.

Nylund työskenteli aluksi kouluttajana ja sitten myyntipäällikkönä Valion jäätelöbaarissa.

Baareissa tarjottiin aluksi jäätelön lisäksi kahvia ja voileipiä. 60-luvun lopussa baarit alkoivat kuluttajien toivomuksesta tarjota myös ruokaa.

– Jäätelöähän meni silloin ihan eri tavalla kuin nykyisin: esimerkiksi Forumissa ja Lasipalatsissa piti olla yksi vakituisesti tekemässä annoksia, ja siinä oli jatkuva jono. Annosmaailma oli tärkein juttu baareissa. Tietyt annokset, kuten jäätelösooda tai jäätelöpallotornien tekeminen, olivat bravuureja ja show’ta.

– Jäätelöbaarien myynti räjähti vuonna 1952 samaan aikaan, kun saimme maistaa Coca-Colaa.

"Kauhojen piti olla kuivia"

Baarien toiminta oli tarkkaan mietittyä.

– Muistaakseni kukaan ei saanut mennä baarin puolellekaan ennen kuin koulutus oli käyty. Pukeutumisohjeetkin olivat tarkkoja. Kauppa käy silloin, kun on puhdasta ja siistiä, Ritva Nylund muistelee.

– Kauhojen piti ja pitää olla kuivia! Se on ollut alusta asti sääntönä. En edelleenkään suostu ostamaan jäätelöä, jos näen, että kauha on säilytetty vedessä. Tein koulutuksissa mallin: laitoin lasikippoon vettä ja siihen suklaata ja mansikkaa. Kysyin, söisitkö tällaista.

Uusia makuja jatkuvalla syötöllä

Kauppa kävi, ja uusia makuja kehiteltiin jatkuvasti.

– 70-luvulla uusia makuja tuli 7–8 kaudessa, 80-luvulla 14–15. 80-luvun hulluimpina vuosina tuotepäällikön paremmuutta mitattiin sen avulla, kuinka monta uutuutta hän toi vuodessa ja kuinka monta kertaa pakkaukset vaihtuivat, Nylund kertoo.

Jäätelöbaarikulttuurin lopun alkua oli, kun Helsingin jäätelöbaarit myytiin Elannolle. Pikkuhiljaa baarit katosivat katukuvasta ja osaajat jäivät eläkkeelle. 

– Herrojen mielestä baarit olivat ihan tyhmää hommaa ja naisten kotkotuksia. Osaaminen katosi ja kiinnostus lopahti.

Uutta paluuta yritetään

Nestléllä uskotaan, että jäätelöbaarikulttuuri voi tehdä vielä paluun. 

– Nostalgia ja retroilu ovat edelleen voimakkaita trendejä, ja niiden voimasta haluamme tarjota jälkipolvillemme samoja kokemuksia kuin mitä meillä itsellämme on lapsuudestamme. Toisaalta haluamme aikuisina itse kokea samoja elämyksiä kuin mitä lapsena koimme herkullisia jäätelöannoksia syödessämme. Itse muistan, että oli juhlaa, kun sai eteensä Melban tai Banana Splitin! Nestlén jäätelöiden markkinointipäällikkö Anita Storgård kertoo. 

Nestlé on elvyttänyt jäätelöbaarikulttuuria perustamalla Jäätelökahviloita muutamien kauppakeskusten yhteyteen. 

Ritva Nylundin haastattelu: Nestlén arkistot

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.