Käppäilyruoka ja jatkuva puputtaminen – nämä ovat nykyajan suurimpia ruoka-ilmiöitä

Yksi tämän hetken suurimmista ruoka-ilmiöistä on arjen hetkistyminen ja sen myötä muuttuneet ruokailutottumukset. Tämä käy ilmi Kespron Ruokailmiöt 2018 -tutkimuksesta. Toisin kuin voisi nopeasti luulla, ilmiön taustalla ei kuitenkaan ole pelkästään kiire, vaan yleisesti arjen perusrytmin muuttuminen. Joustavat työajat ja -paikat ovat johtaneet siihen, että ihmiset liikkuvat hyvin eri aikoihin; sitä, milloin ihmisillä on lounasnälkä, on hyvin vaikea määrittää. Myöskään arjen ja viikonlopun välinen kuilu ei ole enää yhtä valtava kuin se oli vielä joitain vuosia sitten. 

– Elämänrytmin muutos vaikuttaa hyvin dramaattisesti siihen, miten me asioimme kaupassa, mutta myös siihen, milloin haluamme ruokaa ja missä muodossa, Hanna Santavuori Frankly Partnersilta totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa lisäten, että ihmiset kaipaavat nykyisin yhä enemmän helppoja ratkaisuja kiireen keskelle.

Vaikka ruoan laittamiseen halutaan käyttää yhä vähemmän aikaa, ravintolassa käynti tai valmiin ruoan ostaminen kotiin ovat asioita, jotka tarjoavat samalla myös pienen rauhoittumishetken kiireen keskelle. Kortilla oleva aika halutaan käyttää mieluummin syömiseen kuin ruoan valmistamiseen.

Arjen muuttuminen on vähentänyt lounaan merkitystä

Arjen hektistyminen on tuonut mukanaan myös take away - ja katuruokakulttuurin kasvun, mikä näkyy hyvin sekä kauppojen hyllyillä että ravintoloiden tarjonnassa. Kaksi vuosikymmentä ravintola-alalla työskennellyt Anssi Nurminen kertoo huomanneensa kilpailun ja tarjonnan lisääntyneen valtavasti viime vuosien aikana kyseisten ”käppäilyruokien” kohdalla.

– Nykyisin enää se, että on jotain käppäilyruokaa tarjolla, ei enää riitä. Siihen mukaan otettavaan ruokaan pitää pystyä paketoimaan tarinallisuutta, mielenkiintoa, tunnetta ja sen pitää olla jollain tavalla koskettavaa, Nurminen kertoo.

Saman ilmiön on huomannut myös Kespron myyntijohtaja Osmo Pyhtinen, jonka mukaan Keski-Euroopassa hyvin näkyvillä oleva sandwitch-kulttuuri on levinnyt voimakkaasti myös Suomeen. Tämä ei suinkaan tarkoita enää pelkkiä tahnatäytteisiä kolmioleipiä, vaan myös erilaisten leipien ja patonkien raaka-aineisiin panostetaan entistä enemmän.

– Lounaan merkitys on vähenemässä ja jatkuva puputtaminen kasvussa, Pyhtinen toteaa.

***