Kuluttajaliiton Hävikkiviikolla muistutetaan, millaiset vaikutukset ruoan roskiinheittämisellä on sekä ympäristölle että lompakolle.
Kuluttajaliitto organisoi tänä vuonna jo toisen kerran valtakunnallisen Hävikkiviikon, jota vietetään 8.-14.9. Mukaan tempaukseen on lähtenyt suuri joukko yhteistyökumppaneita elintarvikeyrityksistä järjestöihin ja kaupasta ravintola-alaan. Viikon aikana järjestetään tempauksia ja jaetaan ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää tietoa, vinkkejä ja ideoita.
23 kiloa ruokaa roskiin
Suomalaiset kotitaloudet heittävät vuodessa henkeä kohti keskimäärin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Kotitaloudet ovat avainasemassa ruokahävikin vähentämisessä; kotikeittiöissä hävikkiä tulee enemmän kuin vaikkapa kaupassa (12-14 kg/vuosi henkeä kohden) tai ruokapalveluissa (14-16 kg/vuosi henkeä kohden).
– Asialle on yksinkertaisesti tehtävä jotain, ja on meidän itsemme vastuulla muuttaa omaa käyttäytymistämme. Kuluttajat voivat tehdä ihmeitä omien kulutus- ja ruoanlaittotottumuksiensa puitteissa – niin suuri on kotona roskiin heitettävän ruoan määrä. Avaimet ruokahävikin vähentämiseksi ovat jokaisen ruokaa ostavan suomalaisen käsissä, Kuluttajaliiton Annikka Marniemi pohtii.
Heitätkö vuodessa 500 euroa roskiin?
Kuluttajaliitto muistuttaa, ett'ä roskiin heitetty ruoka kuormittaa ympäristöä valtavasti. Samalla se tekee lovea lompakkoon ja nostaa perheiden ruokakuluja. Kotitalouksissa roskiin joutuva ruoka tarkoittaa rahassa keskimäärin 125 euroa. Niinpä neljän hengen perhe hukkaa vuodessa jopa 500 euroa. Hävikkiviikko herättelee kaikkia suomalaisia miettimään, miten ruokahävikkiä pystyy pienin keinoin vähentämään.