Pahimmankin skenaarion vaikutukset olisivat hyvin paikallisia. Voimala on kuitenkin Venäjälle sotilaallinen kiristyskeino.
Vaikka kauhuskenaariot Zaporizhzhjan ydinvoimalalla Ukrainassa toteutuisivat ja Venäjä aiheuttaisi tahallaan ydinonnettomuuden, vaikutukset jäisivät paikallisiksi, kertoo Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Antero Kuusi STT:lle.
Venäjä harkitsee Ukrainan hallinnon tiedustelutietojen mukaan terrori-iskun tekemistä miehittämällään ydinvoimalalla. Kuusen mukaan mahdollisen ydinkatastrofin seurauksia lieventää se, että ydinvoimalan reaktorit ovat olleet sammutettuina jo viime syyskuusta lähtien.
– Jälkilämmön tuotanto on siellä pienempi. Vaikka siellä nyt tehtäisiin räjäytyksillä niin paljon vahinkoa, että jäähdytys menetetään, onnettomuusketju on silti hitaampi ja vähemmän energinen. Siellä on myös muun muassa radioaktiivinen jodi puoliintunut kokonaan pois, senkin takia päästöt olisivat pienempiä, Kuusi sanoo.
– Jos miettii näitä tapahtuneita onnettomuuksia, niin mikään Tshernobyl se ei olisi, eikä oikeastaan enää Fukushimakaan, koska laitos ja reaktorit ovat jo niin paljon jäähtyneet. Mutta paikallisesti se voisi olla hyvin ongelmallinen.
Ei vaaraa Suomelle
Jos laitoksesta pääsisi isompia määriä radioaktiivista säteilyä ulos, olisi se terveydelle vaarallista lähialueilla. Paikallisten seurausten vakavuus riippuu siitä, mitä laitoksessa räjäytettäisiin ja millä tavalla.
Kuusi ei kuitenkaan näe mahdollisena, että Zaporizhzhjasta leviäisi merkittävästi säteilyä laajemmalle alueelle, esimerkiksi Suomeen.
– Vaikka se olisi ollut juuri käytössä, sellaista päästöä ei tulisi, joka vaatisi Suomessa väestön suojautumista, Kuusi kertoo.
– Jos se olisi ollut käytössä, ehkä ruuantuotannon suojaaminen olisi ollut tarpeen, mutta nyt nykytilanteessa on aika mahdotonta nähdä, millaisessa skenaariossa sekään olisi tarpeen.
Ukrainassakin vakavat vaikutukset jäisivät varsin pienelle alueelle. Säteilyn määrä voisi olla hengenvaarallisella tasolla lähinnä aivan laitosalueella, todennäköisesti ei sielläkään.
– Sellaista voi olla lähialueella, että ei voi pitkiä aikoja oleskella, mutta tässäkin todella paljon riippuu siitä, mitä siellä täsmälleen tapahtuisi.
Voimala-alueelle vaikea hyökätä
Venäjän joukot miehittivät Enerhodarin kaupungissa sijaitsevan Zaporizhzhjan ydinvoimalan maaliskuun 2022 alussa.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö näkee, että voimalan räjäyttäminen tuntuisi Venäjältä lähinnä kostotoimenpiteeltä ja poltetun maan taktiikalta.
– Vaikuttaako se kuinka paljon sodankäyntiin, sitä on vaikea sanoa. Ukrainan perspektiivistä ongelma on se, että Venäjällä on tällainen kiristyskeino, Käihkö sanoo STT:lle.
– Ainoa keino saada Zaporizhzhjan voimala takaisin on hyökätä sieltä lännestä ja ottaa se väkisin.
Ukrainan on vaikea hyökätä alueelle ydinturvallisuuden takia.
– Venäjä pitää sotilaallista kalustoa ja materiaalia sillä alueella, koska he mahdollisesti aivan oikein olettavat, että Ukraina ei uskalla iskeä niihin.
Tahallinen ydinonnettomuuden aiheuttaminen ei vertautuisi ydinaseiden käyttöön, mutta rikkoisi kuitenkin jonkinlaisen tabun ja vaatisi voimakkaan kansainvälisen reaktion, Käihkö sanoo. Hän vertaa sitä aiemmin kesäkuun alussa tapahtuneeseen Kahovkan padon tuhoamiseen.
– Olihan sekin tabun rikkominen. Ja kun puhutaan ydinvoimalasta, varmasti moni katsoo, että se olisi vielä pahempi.