Poliisien aktiivijoukkue kohtasi tänään espoolaiset somalinuoret Keski-Espoon urheilupuistossa.
Poliisien 6-4 voittoon päättyneen ystävyysottelun taustalla oli välien lähentämisen lisäksi myös syvempi, vakavampi asia. Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia nuoria on joutunut ääri-islamistien houkuttelun ja värväyksen kohteeksi. Ilmiö ei ole vielä laaja, mutta molempien osapuolten mukaan asiaan on puututtava nyt.
Yksi ongelma on se, että ulkomaalaistaustaisten nuorten on ollut vaikea luottaa viranomaisiin.
– Poliisilla ja somalinuorilla ei ole kauhean hyvät välit. Tällainen peli lähentää nuoria ja poliisia tosi hyvin, ja toivon että, jatkossa nuoret uskaltavat työskennellä entistä paremmin poliisin kanssa, kertoo joukkuetta kasaamassa ollut Hanad Yasin.
Ongelmia on ollut Yasinin mukaan esimerkiksi siinä, että nuoret eivät välttämättä uskalla kertoa kaikkia asioita poliisille.
Tämän päivän ottelu pedattiin keväällä Kirkon ulkomaanavun keskustelutilaisuudessa, jossa nuoret haastoivat poliisit pelaamaan. Tapaamisen aiheena oli värväys ääri-islamilaisten riveihin.
– Meille järjestetiin mahdollisuus tavata espoolaisia nuoria, joita oli yritetty värvätä ISIL:in riveihin. Pojat kertoivat meille ja muille paikalla oleville, kuinka tällainen värväys tapahtuu, Kilpeläinen sanoo.
Nuorten tarinat ovat muistuttaneet poliisia siitä, että nämä asiat on otettava Suomessakin vakavasti.
– Onneksi Suomessa väkivaltainen ekstremismi on harvinainen ilmiö, mutta asia on tiedotettava ja otettava huomioon.
Kyse ei ole ainoastaan ulkomaalaistaustaisista nuorista, vaan poliisitarkastaja Kilpeläisen mukaan meillä on Suomessa iso joukko myös kantasuomalaisia nuoria, jotka ovat syrjäytyneitä ja täten helppoja kohteita erilaiselle värväystoiminnalle.
Samoilla linjoilla on Yasin.
– Nuoret radikalisoituu helpommin silloin, kun heillä on vähän tekemistä. Silloin sellainen toiminta kutsuu mukaansa.
Nuorista pidettävä huolta
Kirkon ulkomaanavun rauhanvälitysverkoston johtajan Antti Pentikäisen mukaan radikalisoitumisen kuvio valkeni kunnolla, kun he tutustuivat rekrytoinnin kohteena olleiden nuorten arkeen.
– He ovat lähteneet yksin, ilman perhettä, tulleet kaukaa tänne outoon maahan. Suurin osa heistä on asunnottomia eikä heillä ole oikein minkäänlaista tulevaisuudenkuvaa. Heillä ei ollut oikein mitään tekemistä, Pentikäinen kuvailee.
– Meidän pitää näistäkin nuorista huolta. Jos me vielä vieroksumme ja kohtelemme heitä huonosti, aiheutamme myös itse sen, että he päättävät lähteä.
Pentikäisen mukaan se, että tällaiset nuoret löytävät paikkansa ja näkevät, miten hekin voivat olla rakentamassa tätä yhteiskuntaa, tekevät sekä nuorista että Suomesta vahvempia.
– Luottamus viranomaisten ja nuorten välille ei synny siitä, että puhutaan radikalisaatiosta tai varoitellaan sen vaaroista, vaan konkreettisen, jokapäiväisen yhdessä tekemisen kautta, toteaa rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkö Aaro Rytkönen.
Sekä poliisin edustajat että nuoret toivovat jatkoa ystävyysotteluperinteelle.
– Toivomme, että tapaamiset nuorten kanssa olisivat mukavia kohtaamisia, eikä pelkästään niitä, joissa poliisi tutkii rikoksia, Kilpeläinen sanoo.
Keskustelu suljettu asiattomien kommenttien takia.