Kaikilla maan suurimmilla ylioppilaskunnilla on jotain yritystoimintaa, tyypillisimmillään kirjakauppa tai opiskelijaravintola.
Harvempi ylioppilaskunta istuu muhkeiden rahakirstujen päällä - ylioppilaskuntien varoissa ja varainhallinnassa on suuria eroja. Pienempien ja taidekorkeakoulujen ylioppilaskuntien toiminta on lähinnä järjestömäistä, kun taas isoimmat ylioppilaskunnat harjoittavat hyvinkin ammattimaista sijoitus- ja liiketoimintaa.
- Noin neljäsosalla ylioppilaskunnista on sellaista merkittävää varallisuutta, jota hallinnoidaan ammattimaisesti, arvioi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Lasse Männistö.
Kaikilla suurimmilla ylioppilaskunnilla on jotain yritysmuotoista toimintaa, tyypillisimmillään kirjakauppa tai opiskelijaravintola.
Suomessa on kaikkiaan 21 ylioppilaskuntaa. Laajimmassa mittakaavassa liiketoimintaa harjoittavat Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnat sekä Åbo Akademin säätiö. Niille on kertynyt huomattavaa kiinteistö- ja sijoitusvarallisuutta.
Ravintola- tai ruokalatoimintaa harjoittavat pienemmätkin, esimerkiksi Lapin yliopiston ja Lappeenrannan teknisen korkeakoulun ylioppilaskunnat.
Sijoitukset poikimaan
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) hoitaa liiketoimiaan omistamansa HYY Yhtymän kautta. Yritystoiminta koostuu kiinteistö-, majoitus-, ravintola-, kustannus- ja verkkomedia-alasta. Uusinta uutta on sijoitustoiminta, jota konserni on harjoittanut pitkäjänteisemmin puolitoista vuotta. Taustalla on matkatoimisto Kilroyn myynti.
- Kun linjattiin, että irtaudutaan vähitellen Kilroysta, linjattiin samalla, että siitä saadut varat sijoitetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti rahoitusmarkkinoille, kertoo Yhtymän toimitusjohtaja Linnea Meder.
Pääasiallisesti konsernin varallisuus on keskittynyt kiinteistöihin. Helsingin Kamppiin on nousemassa jo kolmas ylioppilastalo.
- Sijoitustoiminnasta rakennetaan vähitellen toinen tukijalka.
HYY Yhtymän markkina-arvo on lähes 200 miljoonaa euroa. Arvopaperisijoituksissa kiinni on noin 10 miljoonaa. Sijoitushorisontti on pitkä, kuten myös Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla (KY). Sillä sijoitussalkku on ollut jo kymmenen vuotta.
- Tavoite on kasvattaa omaisuutta, mutta ei tehdä mitään äkkinäistä päiväkauppaa, sanoo KY:n talousjohtaja Kirsti Jerkku.
KY:n koko sijoitussalkku on noin 60 miljoonan euron arvoinen. Noin 40 miljoonan euron rahastosalkku koostuu korko- ja osakerahastoista sekä prosenttisiivusta niin sanottuja hedge-sijoituksia. Liiketoimintaa KY:llä on lähinnä kiinteistöosakeyhtiömuodossa.
Rahalla saa
Taideyliopistoissa sijoittamista tai liiketoimintaa ei sen suuremmin harrasteta eikä voittoja tavoitella. Taustalla ovat sekä taloudelliset että ideologiset periaatteet, arvelee Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan (SAY) pääsihteeri Maria Ranta.
- Liiketoimintaa ei haluta taidemaailmaan, Ranta tiivistää.
SAY:lla ei Rannan mukaan edes olisi isoja varoja eikä bisneksen teossa tarvittavaa osaamista - suuntautuminen taiteeseen on pääasia.
SYL:n Lasse Männistön mielestä on hyvä, että ylioppilaskunnat kartuttavat varallisuuttaan ja linjaavat itse rahojensa käytöstä.
- Se on hyvä mahdollisuus, kun se tukee ylioppilaskunnan perustehtävää eli jäsenten hyvinvointia, ja linkittyy ylioppilaskunnan yleensä tekemiin asioihin. Varallisuus antaa mahdollisuuden palvelujen tuottamiseen.
Esimerkiksi HYY Yhtymällä on huomattava painoarvo rahoittajana. Kaksi kolmasosaa ylioppilaskunnan toiminnan rahoituksesta tulee Yhtymästä, joka hoitaa myös osan palveluista.
(MTV3-STT)