Suomessa vain muutama prosentti raiskauksista tapahtuu julkisella paikalla, suurin osa asunnossa

Vain hieman yli kolme prosenttia raiskauksista tehdään julkisella paikalla ja viitisen prosenttia autossa. Asunnoissa tapahtuneiden raiskausten osuus on lähes neljä viidesosaa, noin 78 prosenttia.

Selvityksen aineistona ovat syyttäjän teonkuvaukset niistä raiskauksista ja törkeistä raiskauksista, joista suomalaiset käräjäoikeudet langettivat tuomioita viime vuonna eli 2019. Tapauksia on kaikkiaan 215.

Väkivalta liittyy syyttäjän teonkuvausten perusteella kolmeen viidesosaan tuomituista raiskausrikoksista. Ilman väkivaltaa tapahtuneiksi on laskettu ne raiskaukset, joissa uhri on peloissaan totellut raiskaajaa eikä fyysistä väkivaltaa ole käytetty.

–  Samoin nukkuvat tai erittäin juopuneet, jotka eivät tilansa vuoksi ole tehneet minkäänlaista vastarintaa, on katsottu tapauksiksi, joissa väkivaltaa ei ole käytetty, selvityksessä todetaan.

Yli kolmasosa – 36 prosenttia – tuomituista raiskaustapauksista on sellaisia, että rikoksen uhri on raiskauksen alkaessa ollut unessa, sammunut, tajuton tai huumattu. Sellaisia tuomioon johtaneita tapauksia, joissa raiskattu ei teonkuvauksen perusteella ole ollut nukkumassa eikä lainkaan päihtynyt, on hieman alle puolet eli 48 prosenttia. Näissä raiskaukseen useimmiten liittyi väkivaltaa.

Lue myös: Huppupäistä miestä etsittiin epäiltynä raiskauksesta Nokialla – poliisin mukaan kuulusteluissa olleen miehen "osallisuus tapahtumiin varmistunut"

Aviopuolisoiden osuus raiskauksista pieni?

Useimmista syyttäjän teonkuvauksista ei ilmene, ovatko raiskaaja ja raiskattu olleet ennestään tuttuja ja millainen heidän suhteensa on ollut. Noin kolmessa tapauksessa neljästä tekijän ja uhrin välinen suhde ei selviä syytteestä.

–  Varmasti tai melko varmasti tuntemattoman henkilön raiskauksen uhriksi joutui 4,2 prosenttia uhreista, joka antaa aihetta epäillä tiedon luotettavuutta. Myös ero täysin tuntemattoman ja saman yön aikana pintapuolisesti tutustuneen henkilön välillä on hiuksen hieno, sanotaan selvityksessä.

Aviopuolisoiden osuus raiskauksiin syyllistyneistä jäi alle neljän prosentin. Määrä saattaa selvityksen mukaan olla alakantissa siksi, että avioliitossa raiskauksen tunnusmerkit täyttäviä tekoja ei ilmoiteta viranomaisille yhtä helposti kuin vähemmän läheisten henkilöiden tekemiä raiskauksia.

Käräjäoikeuden tuomioon johtaneista raiskaustapauksista vain yhdessä rikoksen uhriksi joutui mies. Tällöin törkeä raiskaus tapahtui törkeän pahoinpitelyn yhteydessä.

Aineistossa ei ole yhtään joukkoraiskaustapausta. Alle neljässä prosentissa tapauksista raiskaajia on ollut kaksi.