Yli 20 000 suomalaista ja Adele saivat virallisen nimipäivän ensimmäistä kertaa tänä vuonna – katso koko lista nimistä

Suomalainen almanakka uudistui vuodenvaihteen jälkeen. Uudistuksen myötä suomalaisesta nimipäiväkalenterista voi bongata 35 ja suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista 38 uutta nimeä.

Tämä tarkoittaa sitä, että yli 20 000 suomenkielistä suomalaista viettää etunimensä merkkipäivää ensimmäistä kertaa kuluvana vuonna.

Kaikki uudet nimet löytyvät listattuina jutun lopusta.

Kalenteriin ilmestyi myös uusi liputuspäivä

Uusien nimien lisäksi kalentereihin on ilmestynyt uusi liputuspäivä: Lapsien oikeuksien päivä, jota vietetään marraskuun 20. päivä.

Päivämäärällä viitataan YK:ssa vuosina 1959 ja 1989 hyväksyttyyn lapsen oikeuksien sopimukseen.

– Koska päivän liputus on nyt katsottu vakiintuneeksi, sille päätettiin lisätä lipunkuva vuodesta 2020 lähtien, nimipäivätiedotteessa perustellaan.

Uusissa kalentereissa on myös toinen uusi merkkipäivä – ilman lipunkuvaa tosin. Jatkossa elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Suomen luonnon päivää Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto toiveesta. 

– Teema on tärkeä ja kaikkia suomalaisia yhdistävä. Tällainen kalenteripäivä vahvistaa myös Suomi-kuvaa ympäristöarvoja kunnioittavana maana, valintaa perustellaan.

Nimipäivien uudistus on pitkällinen prosessi

Päätös vuoden 2020 nimipäiväkalenterin nimistä tehtiin elokuussa 2018. Syynä on se, että seuraavien vuosien kalenterit valmistuvat hyvissä ajoin etukäteen.

Mikä tahansa nimi ei kuitenkaan kelpaa koristamaan almanakkaa, vaan nimet käyvät läpi aikamoisen seulan.

– Tarkkojen väestötilastojen pohjalta katsotaan, miten nimet ovat yleistyneet. Vuoden 2020 uudistus tehtiin ensikertaa niin, että katsottiin nimenomaan elossa olevaa väestöä, nimistötieteen dosentti Minna Saarelma-Paukkala kertoo MTV Uutisille.

– Suomalaisessa nimipäiväalmanakassa rajana oli se, että nimi piti olla ensimmäisenä etunimenä, vähintään 500 suomenkielisellä suomalaisella.

Nimen yleisyys ei riitä

Vaikka 500 kappaleen maaginen raja ylittyisi, sekään ei vielä takaa, että nimi pääsee kalenteriin asti. Yksi syy on tilanpuute: kalentereihin ei mahdottomia mahdu.

– Mielellään valitsemme uusia nimiä, jotka ovat tarpeeksi erilaisia kuin ne nimet, jotka jo löytyvät almanakasta ennestään.

Saarelma-Paukkalan mukaan myös monet kansainväliset nimet eivät kelpaa suomenkieliseen almanakkaan. Esimerkiksi Nico viettää nimipäiväänsä Nikon päivänä, Jenny taas Jennin päivänä.

– Ihan kaikkia nimiä ei pelkästään yleisyyden perusteella hyväksytä. Esimerkiksi yhdysnimet, kuten Anna-Maija tai Veli-Pekka, niitä ei ole valittu kalenteriin.

Uusia nimiä ehdotetaan sadoittain

Saarelma-Paukkalan mukaan hän vastaanottaa sadoittain uusia nimiehdotuksia – niitä satelee alvariinsa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on tapana keksiä nimiä, jotka mukailevat jo olemassa olevaa nimeä: esimerkiksi Seija ja Teija ovat saattaneet saada seurakseen Meijan ja Neijan.

– Yksi vahva trendi 2000-luvulla on ollut se, että vanhemmat keksivät kokonaan uusia nimiä lapsilleen. Siis sellaisia nimiä, joita ei saa kukaan muu saman vuoden aikana syntyvä lapsi.

Nimiehdotusten joukossa näkyy vahva luontoteema ja tutut ja perinteiset suomalaiset sanat. Saarelma-Paukkalan mukaan esimerkiksi Vadelma ja Myrsky ovat olleet ehdotettujen nimien joukossa.

Hyviä esimerkkejä tämänkaltaisista – jo nimipäivän omaavista – nimistä ovat Lumi ja Sisu.

Nimet tulevat muotiin aalloittain

Saarelma-Paukkala kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa Okko-nimi poistettiin almanakasta 50-luvulla. Nimi tulikin muotiin taas myöhemmin ja se oli lisättävä kalentereihin uudelleen.

Dosentti toteaakin, että aivan kuten esimerkiksi muotivillitykset, myös eri vuosikymmenien nimet tulevat muotiin aina uudelleen ja uudelleen.

– Tällä hetkellä kaikkein trendikkäimmät nimet ovat ne, jotka olivat suosiossa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Esimerkiksi Emma, Emilia, Sofia ja Iida tai pojille Toivo, Väinö ja Eino ovat tulleet muotiin.

Suomalaisiin etunimiin erikoistunut dosentti uskoo, että ilmiö selittyy sillä, että suomalaisvanhemmat haluavat antaa lapselleen hieman erikoisemman nimen, jolloin nimeä kalastellaan iso- tai isoisovanhempien sukupolven nimikavalkadista.

– Monilla on myöskin se, että nimellä halutaan kunnioittaa suvun perinteitä ja aiempia sukupolvia, Saarelma-Paukkala pohtii. 

Uudet suomalaiset nimipäivät 2020:

Naiset:  Adele (16.12.), Aida (22.4.), Bertta (24.8.), Cecilia (22.11.), Daniela (11.12.), Elle (10.2.), Erin (7.11.), Fiona (2.3.), Iita (14.9.), Inna (29.8.), Jasmiina (9.7.), Lila (20.5.), Luna (16.10), Malla (14.3.), Meea (27.4.), Minka (11.4.), Minni (26.5.), Neela (20.4.), Selina (23.3.), Unna (2.12.)

Miehet:  Andreas (30.11.), Edvin (9.3.), Elia (9.4.), Eliel (9.4.), Felix (6.9.), Niila (6.12.), Nikolas (6.12.), Oskar (1.12.), Oula (29.7.), Petja (29.6.), Petrus (29.6.), Rene (16.7.), Teo (9.11.), Venni (17.8.), Viktor (22.3.)

Uudet suomenruotsalaiset nimipäivät 2020:

Naiset:  Amelia (19.5.), Annina (22.10.), Ava (6.6.), Carla (28.1.), Caroline (20.5.), Celina (23.3.), Charlotte (12.5.), Christine (24.7.), Claudia (7.7.), Emmy (19.5.), Juni (30.10.), Leona (28.9.), Lia (5.1.), Lily (20.5.), Lova (25.8.), Meja (20.7.), Naomi (4.1.), Nicolina (6.12.), Noomi (4.1.), Nova (12.9.), Ramona (15.7.), Silja (22.11.), Stephanie (26.12.), Tanja (13.10.), Thelma (5.12.)

Miehet:  Charlie (28.1.), Colin (7.11.), Jack (24.6.), Jasper (20.10.), Leon (28.9.), Levi (18.8), Malte (28.11.), Melker (20.10.), Milo (7.9.), Mio (4.2.), Morgan (14.6.), Neo (12.9.), Ron (5.9.)

Nimipäivien laatimisesta vastaa Suomessa kaksi yliopiston nimittämää nimipäiväasiantuntijaa. Suomenkielisistä nimistä ja kalentereista vastaa nimistötieteen dosentti Minna Saarelma-Paukkala, jonka erikoisuusalaa ovat suomalaiset etunimet. Filosofian maisteri Leila Mattfolk taas vastaa suomenruotsalaisesta kalenterista.