Kansallistamisen uhka pelottaa yrityksiä Venäjällä – pelastaako vuosia sitten sovittu poikkeusetu suomalaisyrittäjät?

Suomalaisyrityksillä on keinoja torjua Venäjän kansallistamisaikeita 9:20
Venäjä on uhannut kansallistaa yrityksiä, mikäli yritykset lähtevät pois Venäjältä – näin yritykset voivat toimia kiperässä tilanteessa.

Venäjä on uhannut kansallistaa yrityksiä, mikäli yritykset lähtevät pois Venäjältä. MTV:n Uutisaamun haastatteleman asiantuntijan mukaan Venäjällä toimivat yritykset pelkäävät tällaista tilannetta, mutta suomalaisyrityksillä on ainakin yksi seikka, johon he voisivat kiperässä tilanteessa vedota.

Yritysten kansallistaminen tarkoittaa omaisuuden suojan poistamista.

– Eli valtio ottaa yli sen omaisuuden, mikä kuuluu yritykselle. Valtio kansallistaa osakkeita tai irtaimistoa tai kiinteistöä. Omistajanvaihdosta sillä on yleensä tarkoitettu, selventää Heikki Huhtamäki Suomen Asianajajaliiton asiantuntijaryhmästä MTV:n Uutisaamussa.

Historiankirjoista löytyy kuitenkin tekijä, joka nostaa suomalaisyritysten asemaa Venäjällä.

– Suomalaisilla yrityksillä on poikkeusetu eli niin sanottu sijoittajasuoja takanaan. Se perustuu kahdenväliseen sopimukseen, mikä on tehty aikoinaan Neuvostoliiton ja Suomen välillä 1990-luvun alussa. Tämä sopimus oikeuttaa nimenomaan kansallistamista vastaan toimimisen.

Venäjä on siis sitoutunut välimiesmenettelyyn sellaista yritystä kohtaan, jonka Venäjän valtio kansallistaisi.

– Tämä sopimus jo itsessään on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Sitä ei kyllä ikinä ole sovellettu, koska suoranaista kansallistamista ei olla tehty Venäjällä viimeisen kolmenkymmenen vuoden ainakaan omien tietojeni mukaan. Nyt uhkat ovat kyllä ilmassa.

Yritykset peloissaan

Huhtamäki kertoo, että Euroopan Unionin alueelta löytyy tapauksia, joissa kiinteistöjä on päädytty pakkorealisoimaan.

Diplomaattisten suhteiden hoitamiseen nojaten esimerkiksi suurlähetystöjä ei voi ottaa haltuun, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa katsottiin Venäjän valtiolla olleen kiinteistön, joka ei palvellut diplomatian tarkoituksia. Tällaisen rakennuksen haltuun ottamiseen oli olemassa perusteet.

Venäjällä toimivat yritykset ovat Huhtamäen mukaan peloissaan.

– Mekin palvelemme keskikokoisia yrityksiä, joilla on toimintaa Venäjän puolella. Kyllä siellä on iso pelko että mitä tehdään, kun signaalit ovat näin kovia. Siellä juuri kansallistettiin noin 400 lentokonetta miljardien arvosta. Siellä tehdään jo nyt toimia, jotka ovat hyvin räikeitä kansainvälisen yksityisoikeuden loukkauksia.

Mitä suomalainen yritys voi tehdä, jos se on lopettamassa toimintaansa Venäjällä ja Venäjä ottaisi haltuun esimerkiksi yrityksen tehtaat? Millainen projekti olisi välimiesmenettely? "Kallis ja vaativa, mutta ei täysin toivoton", vastaa Heikki Huhtamäki Asianajajaliitosta. Katso koko haastattelu videolta!

*Korjaus kello 10.53: Sana yksityistäminen vaihdettu kansallistamiseksi otsikosta. 

Lue myös:

    Uusimmat